Guggenheim tykkää kirjastoista

Kirjastojen mediaseksikkyys kasvoi eilen noin 175 %. Hesarin eilisessä jutussa kerrotaan, että Guggenheimin taidemuseon johtajaan Richard Armstrongiin teki vaikutuksen myös Helsingin suunnittelema keskustakirjasto. Armstrong kiitteli Helsingin kunnianhimoa ja kunnianhimoinen keskustakirjaston suunnitelma onkin – jopa siinä määrin, että välillä on epäilty koko kirjaston toteutumista.

Mutta nythän se on viimeistään pakko toteuttaa, kun ulkomaillakin noteerataan, tulee Guggenheimia tai ei. 😉 Kannatan keskustakirjastoa ehdottomasti. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kävin perusteellisella esittelykierroksella Turun pääkirjastossa alkoi hävettää olla helsinkiläinen. Turun pääkirjasto on mahtava ja ennen kaikkea ihmiset käyvät siellä – koska viimeksi kävitte Pasilan pääkirjastossa? Näyttävä ja toimiva keskustakirjasto tuo lisää kävijöitä ja julkisuutta koko kirjastolaitokselle, uskon minä.

Esimerkki: saamme töihin ulkomaisia kirjastoalan vieraita keväällä. Minne heidät viedään kokonaiseksi päiväksi? No Turkuun. God damn it. Esitellään heille pk-seudun monia hienoja kirjastojakin, mutta tällä hetkellä Turun pääkirjasto on se paikka, jonne ulkkarit on vietävä tutustumaan Suomen kirjastolaitoksen kaikkinaiseen innovatiivisuuteen.

Keskustakirjasto tulee toivon mukaan olemaan tänä vuonna muutenkin tapetilla, aikataulun mukaan arkkitehtikilpailun pitäisi alkaa vuonna 2011. Kirjaston valmistumista suunnitellaan edelleen vuodeksi 2017, keskustakirjaston sivut löytyvät täältä.

Jos kirjasto todella tulee Töölönlahdelle, en voi ehkä ikinä muuttaa pois Töölöstä. Ei se tietenkään haittaisi, että siinä vieressä olisi joku taidemuseo, esim. vaikka Guggenheim. Sekin on ihan kiva.

Kulttuuri Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta

Kuka täällä?

Olen Ina ja rakastan kirjoja.

Rakastan myös kieltä ja kirjoittamista. Näiden intohimojen takia olen päätynyt ensin kirjallisuuden opiskelijaksi, sitten viestintä- ja kirja-alalle, pari vuotta sitten kirjabloggaajaksi ja nyt Lilyyn. Parhaiten tutustutte Inahdukseen edellisen blogin kautta, joka löytyy täältä.

En ole kriitikko. Tämä on tärkeää. Toistan. En ole kriitikko, mutta mikä erottaa kirjabloggaajat kriitikoista sen itsestäänselvyyden lisäksi, että olemme harrastajia ammattilaisuuden sijaan?

Mutu-fiilikset. Puheenomaisempi kieli. Lyhyet arviot. Kirjasta tykkääminen tai ei-tykkääminen puhtaasti subjektiivisilla perusteilla. Mielipiteet. Keskenjääneiden kirjojen tunnustaminen ja niistäkin noloista kokemuksista kirjoittaminen. Pönötyksen välttäminen. Poleemisuus ja keskustelun herättäminen. Lukijan näkökulma.

Viimeinen on tärkein: omasta mielestäni lukija on aina oikeassa. Silloinkin, kun olette eri mieltä minun kanssani. Moni on kokeillut ja uskoakseni katumatta. Rakastan kirjakeskustelua ja väittelyä. Ilkeilystä en pidä. Ironinen olen usein, mikä voidaan tulkita väärin. Ei se mitään – kommentoikaa, niin pahoittelen jälkikäteen.

Olen poiminut muutamia aiempia arvioita Lilyyn – kirja-arvioiden lisäksi kirjoitan myös kirja-alan uutisista, kirjailijoista, sähkökirjasta (jonka läpimurtoa olen povannut nyt 2,5 vuotta) ja välillä ihan mistä sattuu.

Olen erittäin ilahtunut kutsusta Lilyn tekijäksi ja etenkin siitä, että uudessa verkkomediassa huomioidaan myös kirjallisuus. Kiva, että muidenkin mielestä kirjat ovat kiinnostavia ja trendikkäitä.

Muutoksen keskellä olen tietysti liikuttuneessa tilassa – starttiin sopii mielestäni mainiosti lievä Oscar-tunnelman luominen kiittämällä kerrankin Inahduksen tukihenkilöitä ja ideoijia: 

Kiitos ystävälleni Sannalle, joka keksi koko idean ja pyysi aloittamaan kirjablogin kavereille. Kiitos Project Mama -blogisti Katjalle, joka avusti ekan Inahduksen henkisesti ja teknisesti alkuun. Kiitos kollegalleni Anna-Riikalle aina yhtä ihanista kommenteista ja kannustuksista. Kiitos isälle ja äidille isosta kirjastosta ja rakkaudesta kirjoihin sekä uskosta siihen, että ihmisen pitää tehdä sitä mitä eniten haluaa. Kiitos miehelleni, joka paitsi kestää kirjapinoja kotona, ei väsy pelastamaan humanistia teknisistä hässäköistä yön pimeinä tunteina. Ja kiitos Lilyn toimitukselle, joka pyysi mukaan uuteen yhteisöön!

Päätän pateettiseksi lipsahtaneen ohjelmajulistukseni Inahduksen alkusanoihin:

Ystävät, lukekaa! 🙂
 

Kulttuuri Kirjat Ajattelin tänään