Tag: Kirja-ala

No niin! Hahaa! Kuten edelläkävijänä olen noin vuodesta 2005 asti joka vuosi ennustanut, niin nyt se sähkökirja sitten kuulkaa tulee! Jos ei nyt tänä syksynä niin seuraavana syksynä kumminkin. Tai sitä seuraavana viimeistään. Kaikki merkit ovat otollisia – palveluita alkaa pukata. Vasta viime viikolla ehdittiin lanseerata Otavan luekirja-saitti ja heti jo tällä viikolla tulee seuraava: Ylen uutisen […]

Jos et tiedä minne menisit tiistaina, mene Rautatieasemalle Kirjan ja ruusun päivään. Luvassa paljon ohjelmaa, kirjoja myynnissä edullisesti ja kiinnostavia kirjailijoita, katso lisää täältä. Ja toivotaan, että kirjan ja ruusun päivän perinne katkeaa ja tiistaina olisi sateen ja tuulen sijaan ihana ilma. 😉

Täytyypä mainostaa uutta kirjablogia, joka ei varsinaisesti ole blogi, vaan kirjallisuuskahvila. Café Voltaire -kirjasarjan kirjoittajat perustivat Café Voltaire -saitin, jossa käydään asiantuntevaa kirjallisuuskeskustelua kirjoista ja maailmasta – kirjoittajat ovat kirjallisuudentutkijoita. Tämä ei ole mitään vastakkainasettelua tavislukijoiden blogeille, vaan mielestäni virkistävä ja ammattimainen lisä kirjablogeihin. Vaikka Avain on Café Voltaire –kirjasarjan kustantaja, Avaimella ei ole saitin kanssa paljon muuta […]

Johan pomppas. Päivän uutisissa kerrotaan, että Sanoma aikoo myydä WSOY:n ruotsalaiselle Bonnierille, jonka kustantamo on Suomessa Tammi. Toisin sanoen WSOY:n yleisen kirjallisuuden kustannustoiminta siirtyy toiselle konsernille. Tietoa on vielä aika vähän, itse lainaan tässä Hesaria. WSOY:n tiedotteen mukaan Tammen ja WSOY:n kustantamot jatkavat itsenäisinä kustantamoina – mitenköhän se on käytännössä mahdollista, saamme nähdä. Sen sijaan Tammen […]

Yleisön pyynnöstä teen aina toisinaan kurkistuksia kirja-alan kuvioihin. Viimeksi kerroin karun totuuden kirjailijavierailuista, nyt on vuorossa tosi-tv:tä kirjailijavideon tekemisestä. (Toim huom: postauksistani ei ole syytä vetää yleisiä johtopäätöksiä kustannusalan toimintaan.) Kas näin se käy: 1. Keksitään jostain syystä lauantaina neljä päivää ennen kevätjulkkareita, että eikös sieltä pitäisi ehdottomasti kuvata jotain kun on niin hienot bileet […]

Jos suuri yleisö tietäisi, millaisen työmäärän hikeä ja tuskaa kansainväliset kirjailijavierailut vaativat, niin kaikki kirjasto- ja kirjakauppavisiitit tulvisivat nimmarinpyytäjiä jonoina kadulle asti. Ihan vain säälistä jos ei muuten. Ja kaikesta ennakkotyöstä huolimatta ne eivät mene aina siltikään niinku Strömsössä. Meillä on tällainen viikko edessä, kun ranskalainen Claudie Gallay saapuu Suomen vierailulle (jonka hän kerran sopivasti ennen […]

Jaaha. Se on sitten kevät kirja-alalla. Silloin ei tapahdu (paljon) mitään, minkä tilastotkin todistavat: helmikuun myydyimpien kirjojen tilastoissa komeilevat ykkösinä viime vuoden tai vielä vanhemmat kirjat, ne Nenäpäivät, Puhdistukset ja Mielensäpahoittajat, jotka siellä keikkuivat jo ajat sitten. Mutta sijalla 7 ja 8 tapahtuu jotain: ensin tulee ”Pieni kiukkukirja” ja heti perään ”Suuri suomalainen vitutuskirja”. Mon […]

Takuu: Lupaan, että tämä ei kiinnosta muita kuin kirja-alan ihmisiä, mutta koska heitäkin lukijoissa on, niin täytyy tietysti kommentoida. Otavan pitkäaikainen kustannusjohtaja Leena Majander-Reenpää on nimittäin siirtynyt vuoden sapatin jälkeen Bonnieriin (joka omistaa Tammen). Hesarin uutinen löytyy täältä. Entäs sitten? Jos tämän uutisen yrittäisi siirtää vaikka kännykkämaailmaan, niin voisi vähän liioitellen sanoa, että uutinen olisi suunnilleen sama jos […]

Hippaamisesta puheenollen. Jos juhlittiin Meriluodon aikana, niin ihan tylsäksi ei ole kirja-ala mennyt nykypäivänäkään. Kävin eilen kirjallisuuslehti Parnasson 60-vuotisjuhlissa ja voin vakuuttaa, että pönötys oli niistä kemuista kaukana. Se oli tosin tarkoituskin: päätoimittaja Jarmo Papinniemi totesi jo puheessaan, että tavoitteena on hyvien ihmisten juhla, jossa ollaan yhteisellä kirjallisuuden asialla työstä ja työpaikasta riippumatta. Ja oltiinkin. […]

Kirja-alan viime vuosien murroksessa on ollut yksi positiivinen juttu: alaa tai työpaikkaa vaihtaneet ovat viimeinkin avanneet sanaisen arkkunsa monista kirja-alan tabuista, joista kukaan ei ole aiemmin uskaltanut tai halunnut sanoa mitään. Mietin joskus, johtuuko se siitä, että kirja-alalle usein tullaan ja jäädään pysyvästi. Sanomisista joutuu tilille, piirit ovat pienet. Kirjailijat voivat tykätä kyttyrää ja vaihtaa […]