Blondi s. 567
Lukupäiväkirjaa Joyce Carol Oatesin Blondista: voiko 900-sivuinen hyväkään romaani säilyttää intensiteettiään ihan koko kirjan ajan? Teoriani nimittäin on, että tiivistäminen kannattaa aina. Jopa ehkä tälläkin kertaa. Mielestäni 500-600 sivun välimaastossa tulee pientä toistoa ja herpaantumista, jossa ehkä olisi voinut tarkastella tekstiä vielä yhden kerran karsintakynän kanssa. Sanon ehkä, koska tämän tuomion voi antaa lopullisesti vasta […]