Tag: Romaani

Summa summarum: Koska Poikani Kevin kuuluu omiin top ten -kirjoihini, odotukset Jonnekin pois -romaaniin (Avain 2011) olivat pelottavan korkealla. Huoli pois: Jonnekin pois on melkein yhtä hyvä. Se on hieno suoritus. Teemoina tällä kertaa syöpä, perhesuhteet, ihmishengen hinta ja amerikkalaisen yhteiskunnan kritiikki. Ei angstisille.  Arvio: Shriver ei päästä lukijoitaan koskaan helpolla. Tälläkin kertaa on lähes mahdoton […]

Piti kirjoittaa jo ajat sitten enemmänkin ihanan Helmin uutuusromaanista Valinta (Avain 2011), mutta tehdään se nyt tässä aikaamme sopivassa sähkösanomamuodossa toistaiseksi. Ihastuin Helmin Kotiin-esikoisnovellikokoelmaan ennen kuin tunsin Helmiä työn kautta. Nyt kun tunnen, olen tietenkin jäävi sanomaan paljon mitään, koska Helmi on niin ihana. 😉 Hän on kaikkien runotyttöjen aatelia ja sitä paitsi kirjailija mun […]

(Toim huom: saan yhdistetyn raivo- ja hulluuskohtauksen ipadin kanssa – tekstin käsittelyä ei ole olemassakaan. Poimin ao. arvion wordista, mutta ei: rivien vaihdot katoavat silti, tämä voi tosin johtua siitäkin, ettei Lilyä ole vielä matchatty ipadiin, iphoneen kyllä. Karseaa julkaista pötkötekstiä, pahoittelen! ipad on hyvä surffailuun ja ok lukemiseenkin, mutta EN suosittele kirjoittaville ihmisille, jopa […]

Ei hitto. Nyt on vaikeuksista huolimatta blogattava vähän, muuten menee järki. pahoittelen virheitä, lilyä ei ole (vielä) optimoitu ipadiin ja siksi esim. rivinvaihto ei esikatselun jälkeen toimi. voi edelläkävijän tuskaa. 😉 nimittäin kristina carlsonin William N. päiväkirja on aavistuksen ikävystyttävä kirja. en ole yhtään niin hurmiossa kuin koko muu maailma, mikä johtuu olosuhteista, ei kirjasta. […]

Summa summarun: Ian McEwanin merkityksestä kirjailijana kertoo jotain se, että kirjoitan kahdesta hänen kirjastaan peräkkäin – ja ylipäänsä luin niitä kaksi peräkkäin. Poltteen vähän vaisun kokemuksen jälkeen piti lukea Sovitus (Otava, 2002), jota monet kehuvat McEwanin parhaana. Olen edelleen eri mieltä: kirja on loistava ja vetävä lukuromaani, mutta ei paras. Itse pidän aina vain Ikuista rakkautta ykkösenä […]

 Summa summarum: Mahdoton sanoa, pitääkö Poltteesta (Otava 2011) vai ei. McEwanin antisankari on niin epämiellyttävä tapaus, että se tuo koko teokseen jotenkin tympeän sävyn. Ihan parasta McEwania tämä ei mielestäni edelleenkään ole, mutta faneille tietenkin pakollista luettavaa. Jorma Uotinen kai sanoisi ”Ei huono”. Suositeltava ja melko vetävä kesäkirja kuitenkin – jos et ole lukenut vielä yhtään McEwania, Ikuinen […]

Ähym. Vakavien ja syvällisten tutkiskelujen jälkeen on käynyt ilmi, että palvottu ja ihailtu brittikirjailija Ian McEwan ei mahdollisesti olekaan täydellinen ja virheetön kirjailija. Tiedän, tämä kerettiläinen ajatus on kaikelle kirjalliselle uskottavuudelleni vakava riski. Tiedän, ei pitäisi tarttua tällaisiin yksityiskohtiin pilkuntarkasti, mutta minkäs itselleni mahdan, että nämä britit alkavat huvittaa. Olen nimittäin empiiristen kyselyjen kautta saanut […]

Summa summarum: Keski-ikäisyyden ylistys. Sellaiseksi Carol Shieldsin postuumisti suomennettu esikoisromaani Pikkuseikkoja (Otava 2011, alkup. 1976) lopulta kehkeytyy. Kirjassa ei tapahdu mitään ihmeellistä, mutta Shieldsin taituruus arjen ja ihmisten kuvaajana näkyy jo esikoisessa. Jos Shields on uusi tuttavuus, suosittelen ennemmin myöhempää tuotantoa (esim. Larryn juhlat). Jos kuulut Shields-faneihin, tämäkin kannattaa lukea. Arvio: Kirja käynnistyy vähän tahmeasti. Meinaan jo […]