Ihan viime aikoina olen ilahtunut monestakin asiasta, omassa elämänpiirissäni erityisen paljon yhdestä: lapset ovat kasvaneet. Kaksivuotiaan kanssa voi kommunikoida selvällä suomella (kunhan vain osaa tulkita tyttären h-alkuisia sanoja oikein), neljävee lukee ajankulukseen vaikka bussiaikataulua. Molemmat osaavat pukea itse, syödä itse, valita iltasatunsa itse ja kuunnellakin ne kärsivällisesti loppuun (sitä, tapahtuuko kaikki tämä siten ja silloin […]

Suomen eduskunta äänestää huomenna tasa-arvoisesta avioliittolaista. Siis siitä, saavatko kaikki täysi-ikäiset toisiaan rakastavat pariskunnat solmia avioliiton, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Absurdia ja yllättävää äänestyksessä on vain se, että se todellakin täytyy toteuttaa täällä tänään, 2010-luvun pohjoismaisessa, tasa-arvoisuuttaan toitottavassa yhteiskunnassa. Kriittinen kyynikkoni sisälläni pelkää äänestystuloksen kallistuvan jaa-ei-tyhjiä-poissa -akselilla jaa:n puolelle (äänestääkseen tasa-arvoisen avioliiton puolesta täytyy […]

Kaupungin keskustassa, loitommalla lähiössä, ihan vallan landella? Kerrostalossa kylki kyljessä, rauhaisassa rivitalossa vai omassa onnessa ja sen nojassa omakotitalossa? Missä lienee paras tahi pahin paikka asustella pienokaisten kanssa? Muutama tovi sitten muuan Hertta puntaroi blogissansa lapsiperheen asumismuotoja. Kommenteissa käytiin varsin hyvää keskustelua erilaisista valinnoista, niiden mieluisista ja mieltäpainavista puolista. Mielipiteitä lienee yhtä monta kuin on […]

Paljastan teille akuutin paheeni. Kun nukutan lapsiani (eli istun hämärässä lastenhuoneessa patjan päällä ja koetan olla zen kahden tulen välissä, joista toinen roihuaa tyylillä ”minä en ikinä nuku” ja toinen kytee aivan liian pitkään pinnasängyssä toistellen kaikkia mahdollisesti nukkuvia ihmis- tai populaarikulttuurin hahmoja [”Hiikka, Atte, Hippa, mummi, Hatitta, Hitai Hikke, Hyhmä Hau?”] ja päiväkodissa oppimiaan […]

Aloitin pari viikkoa sitten yliopistolla tiedottajan koulutuksen. Tiukkaa asiaa kolmena päivänä viikossa, täyslaidallinen etätehtäviä kahdelle arkivapaalle. Koulutusta kestää kevääseen asti ja kaiken kruununa on kolmen kuukauden työssäoppiminen. Paljon ryhmätöitä, keskustelua, ajatusten pallottelua, itsetutkiskelua ja uuden opettelua. Olen ollut opiskelusta innoissani, vaikka alkuviikot nostavatkin aikataulupanikoijan verenpainetta ja pallottelu perhe-elämän ja opintojen välillä vaatii vielä totuttelua. On […]

Päiväkotiaamuina lapset saavat syödä sohvalla, tuolloin on ihan sallittua natustaa leipää lastenohjelmista lumoutuneina. Jos arkena asetumme aamiaispöytään kunnon ihmisten tavoin, isken isomman eteen jugurttipurkin ja pienemmälle puurokulhon, lusikoin omaa apettani ennätysvauhtia suuhun ja ilahdun, jos etenen Aamulehdessä viidettä sivua pidemmälle. Ovat siis hieman kiireisiä ne aamut, kun lapset pitää saada ajoissa tarhaan ja minut täsmälleen […]

Tänään olen vaihtanut petivaatteet neljään sänkyyn – omaan valtavaan vuoteeseeni, nelivuotiaan keltaiseen perintöpetiin, kaksivuotiaan kuopuksen natisevaan pinnasänkyyn sekä tietysti myös Maija-nuken omaan nukkumapaikkaan. Tänään olen myös vihdoin saanut tietokoneeni pois ruokapöydällä ajelehtivien asioiden joukosta ja ansaitsemalleen jalustalle. Työtasolle, jota kiinnittämään saapui uusi sydämellinen koulutoverini miehineen. Porakone surisi ja Stringit siirtyivät pahvipakkauksista olohuoneen seinälle. Koska kolmella […]