Koirapäivitys

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen flunssassa, joka on jatkunut jo yli viikon. Yksi päivä on vielä sairaslomaa jäljellä. Viime yönä sain sentään hieman nukuttua, mutta edellisyönä jäi unet pariin tuntiin. Laitoin kirjapinot sängynjalkojen alle, join teetä ja hengittelin höyryä, mutta mikään ei tuntunut auttavan yskään. Lopulta sipulimaito inkiväärin kera soi helpotusta sen verran, että sain tuon pari tuntia nukuttua. 

On sanomattakin selvää, että flunssan ollessa niin paha, että joutuu jäämään sairaslomalle, ei koiran kanssa tule tehtyä kovin pitkiä lenkkejä. Marja onkin selkeästi kyllästynyt eikä kevääseen heräävän luonnon houkuttelevuus helpota asiaa yhtään. Kun Marja tuli mulle, ostin sille aktivointipallon. Koska neiti ei siitä tuntunut ihmeemmin syttyvän, en ole laittanut rahaa muihin aktivointileluihin. Eilen kuitenkin kyhäsin yhden maitopurkista, jonka sisälle piilotin nakinpaloja (maistoin samalla yhden nakin ja pakko sanoa, ettei vieläkään kuulu suosikkeihini).

Olen aina pitänyt tuota koiraa fiksuna, mutta eilinen antoi kyllä täysin päinvastaisen kuvan. Aiemmin päivällä, kun lähdimme ulos, koira hermostui omalle peilikuvalleen. Illalla sitten nuo maitopurkkiin piilotetut nakinpalat olivat aivan liian hankala pähkinä purtavaksi. Tosin voihan se olla, että neiti on niin fiksu, että esittää tyhmään saadakseen emäntänsä avamaan maitopurkin. Ja kyllähän se osittain toimi, sillä lopulta autoin nelijalkaisen ystäväni alkuun.

Vaikka nautinkin elämästäni omillani on pakko sanoa, että kumppani olisi tällaisina aikoina ihan kätsy. Ei ole kovin mukavaa raahautua viemään koiraa ulos ja kauppaan, kun haluaisi vain maata sängynpohjalla katsomassa Unbreakable Kimmy Schmidthiä (josta on tullut Grace and Frankien ohella uusi lempisarjani). Tosin pieni ulkoilu tekee ehkä myös hieman hyvää. Odotan kyllä kovasti, että pääsen kunnon lenkille nauttimaan kevääseen heränneestä luonnosta.

https://youtu.be/lnPNvJ72r9c