Ylikuormitustila (ja pienet vinkit siihen)

Ajattelin vertaistukena muille (tai ehkä haen sitä tällä itselleni) kirjoittaa tästä minua vaivaavasta ylikuormitustilasta. Tänään on sopiva hetki juuri siitä kirjoittaa, sillä olen täysin sen vallassa juuri nyt.

Tämä kuormitustila liittyy siis täysin siihen, että minulla on ollut sosiaalisia hetkiä yhtäkkisesti useampia kun normaalisti. Olen vähän ajan sisällä kuitenkin ollut kirjoittamassa lapsen vasua, höpissyt ystävien kanssa, juhlinut synttäreitä, liittynyt uuteen wa-ryhmään, puhunut paljon puhelimessa, vastaillut moniin vieteihin yms.

Olen äiti joka rakastaa juhlia synttäreitä ja muita, mutta samalla olen äiti joka tarvitsee muutaman päivän loman aina juhlien jälkeen.

Eikä kyse ole siis vaan juhlista vaan saman tilan livempänä saa aikaiseksi vaikka pelkkä prismassa käynti tai jokin muu tilanne missä ärsyketulva on valtava.

Usein alan huomaamaan kuormituksen siitä, että en meinaa kestää enää normaalia puhetta ollenkaan vaan hakeudun omiin oloihini ja hiljaisuuteen.

Tätä tilaa en myöskään kutsuisi stressiksi vaan se on eri asia, vaikka jotkut oireet täsmäisi siihenkin.

Muita oireitani ylikuormitustilassa ovat:

Tuskainen olo kehossa.
Vaikeus saada unta.
Kokoaikainen sekava ajatusten super nopea juoksu, mutta mistään ei oikein saa kiinni.
Keskittymiskyvyttömyys jos ympäristö ei ole täysin ärsykkeetön.
Hengityksen kiihtyminen.
Väsymys. Ihan siis järjetön elimistön väsymys. Tämä ei ole väsymystä joka laittaisi nukkumaan, vaan väsymystä joka pakottaa makaamaan ja laiskottelemaan koska ei vaan yksinkertaisesti jaksa yhtään mitään.
Kuulon herkistyminen.
Hermostuneisuus ja jaksamattomuus.

Nämä ehkä kuulostavat pahalta ja varmasti olisikin erittäin pahoja ,jos niitä ei itse tiedostaisi ja osaisi arvioida millon on aika ottaa vähän taukoa.
Tietysti se voi kuulostaa jonkun korvaan itsekkäältä jos joutuu ottamaan normaaleiden elämän juttujen takia lomaa. Ja siis lomalla en nyt tarkoita mitään matkaa minnekään vaan pientä huilitaukoa ihan täysin normaaleista asioista.

Voihan se olla, että taustalla on jokin aistinsäätelyhäiriö, mutta olen lukenut ja kuullut kyllä, että nämä tilat on ihan normaaleja etenkin introverteillä ihmisillä. 

Ajattelin koota tähän pieniä vinkkejä mitkä itseäni auttaa, toivottavasti joku muukin saa näistä apua. Niin ja tietty otan ehdottomasti mielelläni lisävinkkejä vastaan!

Omat keinoni ovat:

Vastamelukuulokkeet. Jokaisen ihmisen pitäisi omistaa sellaiset. Itse en voi käsittää miksi en vaan tajunnut ostaa niitä jo vaikka vuosia sitten.

Ihan mitkä vain kuulokkeet korville. Kerro kaikille, että kuuntelet jotain tärkeää ja että et kuule jos joku sanoo sinulle mitään. Eikä ole pakko kuunnella yhtään mitään oikeasti, mutta usein vierellä olevat ihmiset rauhoittuu ja jättää kyselyt myöhemmäksi. Tätä käytin paljon ennen kun ostin oikeat vastamelukuulokkeet. Käytin siis tavan kuulokkeita ilman, että niistä oikeasti kuulu mitään ja nautin hetken rauhasta.

Äänikirjat tai muu rauhallinen puheen kuuntelu. Äänikirjat on siksi hyviä, että niissä ei ole yleensä mitään taustaäänia ja yhtäkkisiä kolinoita ja muita.

Ärsykkeiden minimointi. Eli siivoa vaikka viimeisillä voimillasi näköympäristöstäsi kaikki ärsykekasat.

Ruokatilaukset tai ruokien tekemisen priorisointi puolisolle. Ylipäänsä yksi täkeimmistä asioista on puoliso, joka oikeasti ymmärtää ja hyväksyy tarpeesi olla hiukan omissa oloissasi. Puoliso joka ei ymmärrä, lisää aivan varmasti kuormitusta joten semmoset äkkiä jonnekin muualle siitä kuormittamasta ja pahentamasta tilannetta.

Menojen peruminen. Silloin kun tietää olevansa kuormittunut, on tärkeää perua seuraavan parin päivän menot. Yksinkertaisesti siinä ei ole mitään järkeä, että menee vaikka tietää kuormittuvansa lisää. Yleensä meneminen vain pahentaa kaikkea ja voi olla että parin päivän loma kaikesta joutuu muuttumaan pidemmäksi lomaksi. Tietenkin esim, lääkärikäynnit ja muut oikeasti pakolliset pitää hoitaa, mutta mikään muu ei varmasti ole sen arvoista, että kuormitut lisää.

Älä vastaa puhelimeen. Nykysin oletetaan aina kaikkien ihmisten olevan helposti kiinni saatavina ja oletetaan kaikkien olevan puhelimen äärellä monia kertoja päivässä. Ihan oikeasti kukaan ei voi suuttua kenellekään siitä, jos toinen ei vastaa juuri sillä sekunnilla kun yrittää soittaa. Itse kuulun niihin ihmisiin ketkä tarvitsee sen oikean vireystilan puhelimessa puhumiseen ja todellakin jätän vastaamatta ihan tietoisesti puhelimeen jos koen, että nyt en vaan pysty puhumaan. Lapsille ja puolisolle tietenkin pitää vastata olipa tilanne mikä tahansa. Yritän myös luottaa siihen, että jos soittajalla on oikeasti hätä ja en vastaa niin hän laittaa viestin perään tai koittaa soittaa samantien uudelleen.

Tietoinen hengitys. Sitä kannattaa kokeilla aina välillä ihan vain huvikseen, vaikka pari kertaa syvään hengitystä jos ei muuta. Pelkästään jo siksi, että se saa hetkeksi ajatukset pysähtymään ja usein ihminen hengittää pinnallisesti tiedostamatta sitä itse.

Kirjoittaminen. Siis jos yhtään tykkää siitä. Kannattaa kokeilla kirjoittaa ylikuormitus pois. Sitä teen itse juuri nyt.

Yksinolo. Ole yksin hetki. Ihan yksin ja hengitä tai ole vaikka hetki hengittämättä jos se helpottaa.

Okei, tiedän että nuo oli helppo kirjoittaa ja lapsiperheessä noiden toteuttaminen voi olla hankalaa, siksi ehdottomasti listaan tulee myös ongelmien ennaltaehkäisy.

Jos sinulla on pieniä lapsia, koita olla aina heidän välissä. Älä päästä heitä hetkeksikään niin lähekkäin että tappelu tai huuto voi alkaa.

Syötä lapsia paljon. Ihan tosi usein silloin kun olet ylikuormittunut. Tällä saa minimoitua verensokerista johtuvan kiukun. Ruoka saa olla myös valmisruokaa. Ne ei oikeasti ole paha juttu sillointällöin.

Anna lapsille älylaitteet käsiin ja anna olla niiden kanssa. Lapset ei mene rikki siitä jos sillointällöin ovat laitteillaan kauemmin kun yleensä.

Laita lapset normaalia aikasemmin sänkyyn. Mieluiten nukkumaan (tiedän että lapset ei toimi niin) mutta lupaa heille, että saavat valvoa  hetken sängyissä jos keksivät jotain oikein rauhallista tekemistä.

Maalaa lasten kanssa. 

Anna lapsillesi aivan täysin huomiosi, yleensä sen jälkeen lapset tekevät hetken omiaan joten sinäkin voit silloin hetken hengähtää.

Selitä lapsille. Kerro niille aidosti oikeasti, että äiti/isä on tälläinen ja tarvitsee hiukan rauhaa nyt koska on vähän ylikuormittunut. Muista kertoa myös se tietenkin, että se ei johdu heistä vaan esimerkiksi siitä, että oli niin paljon kaikkea juteltavaa aikuisten kanssa, että tuli kova väsymys. Kerro myös tietenkin se, että se on normaalia ja toiset väsyy siitä herkemmin kun toiset.

Muista, että ihan oikeasti lapset ei tarvitse niin paljoa ja niin monimutkaista elämää kokoaika. Yleensä me itse teemme sen uskon omassa päässämme, että ”hyvän vanhemman” kuuluu olla sellainen tai tälläinen. Päästä ehdottomasti irti siitä ajatustavasta. Mikään maailma ei kaadu siihen jos et ulkoile lasten kanssa ihan aina päivittäin. Tai siihen, että syötte jotain halppishampurilaisia. Tai siihen, että huomaat tänään olleen päivän kun lapsesi tuijotti aamusta iltaan älylaitetta/telkkaria jne.  Lopeta huonojen omatuntojen kanto kokonaan. Ei niissä ole mitään järkeä. Itselläni ainakin helpotti elämä ja etenkin nämä ylikuormituksesta selviytymispäivät tajutessani tämä.

Ja lopuksi hyvin tärkeä: Älä ruoski itseäsi siitä, että tarvitset lomaa ja omaa aikaa. Kuuntelemalla omaa kehoasi näissäkin asioissa, saat varmasti hetken huilin jälkeen lisävoimia. Hoitamalla itseäsi mahdollisimman hyvin takaat läheisillesi optimaallisimman ihanan itsesi.