Ihka ensimmäinen blogipostaus

Moi!

Kääk, mitä tapahtuu? Noh, noin kuukauden jahkailtuani päätin perustaa blogin. Puoliksi läpällä ja kaverien painostuksesta toki.

 

Kuka?

Blogia kirjoittaa 22-vuotias Ira. Sen suurempia esittelyjä en aio kirjoittaa, kukin tehkööt omat päätelmänsä. Ja kaverit (blogin ainoa kohderyhmä) tottakai tietävät kenestä tässä on kyse.

 

Mitä?

”Lyhyesti ja ytimekkäästi” Irmun blogi ei ole muoti-, matka-, sisustus-, ruoka-, lifestyle- tai reeniblogi. Jos johonkin kategoriaan tämä tulisi laittaa, se olisi todennäköisesti höpönlöpö-blogi. Tämä siksi, että mitään oikeaa asiaa täältä tuskin tulee löytymään, lähinnä avautumista (toivottavasti edes jonkun mielestä) humoristisesti ja hauskalla tyylillä.

Kirjoittelen pääasiassa jutuista ja ajatuksistani liittyen vaihto-opiskeluuni ja elämääni Antwerpenissä. Ainoa lupaus, jonka teen koskien tämän blogin sisältöä on se, ettette ikinä tule lukemaan täältä sanaa kotiuttaa jonkin ihqn tavaran ostamisen merkityksessä. Tämä blogi tulee todennäköisesti viettämään hautajaisiaan ennen 1-vuotissyntymäpäiväänsä, mutta mitäs tuosta, olkoot vaikka hetken hupi.

Ihmettelette varmasti mistä blogin omaperäinen nimi tulee. Voin sanoa, että nimellä on minulle henkilökohtainen merkitys, mutta en halua paljastaa sitä. Aion pitää kiinni yksityisyydestäni, vaikka julkista blogia kirjoitankin. #mysterious #blogger

 

Miksi?

Siksi, että vaikka olen introvertti ja vihaan small-talkia yli kaiken, tykkään silti höpötellä itsestäni ja jakaa mielipiteitäni tärkeistä ja ei-niin-tärkeistä asioista. Mielestäni blogien hienous on se, että niitä ei ole pakko lukea, jos ei tahdo. Tänne voin höpötellä mieltäni vaivaavia hölmöjä juttuja ilman, että tarvitsee ärsyttää kavereita Whatsapp-ryhmäkeskusteluissa pitämällä monologia taas jostain asiasta X, joka sattuu kismittämään.

Itsekseen höpöttäminen toki onnistuu ilman blogiakin, mutta ainakin toivon, että tästä on jotain hupia muillekin tai edes se hyöty, että voin joskus tulevaisuudessa palata näihin ajatuksiin ja miettiä ”Ei hitto miten mää oon joskus voinu olla tommone…. C’moon…”

Ehkä blogin pitämisen myötä kunnostaudun myös valokuvien ottajana! Joo joo, selfieitä ei lasketa, ne hoituu jo aika mallikkaasti.