Tapailuvaiheessa osa 2

Kirjoitin viime kuussa postauksen tapailuvaiheesta. Nyt tilanne on täysin sama kuin silloin. Mies vain on vaihtunut. *virn* Jos joku nyt ajattelee, että olenpa kevytkenkäinen, kun tuolla tavoin tapailen miehiä, niin haistakoon hapankaalin. Minäminäminä ja minun elämä.

Tapailukumppanin kanssa on kivaa. Nauretaan samoille jutuille, yleensä huonoille… Viihdytään yhdessä, halutaan tapailla. Keskustellaan selällään sängyssä, käydään yhdessä kylillä. 

Tapailukumppani on hyvä, kun hän lähtee kanssani auton huoltoon ja katsastukseen, tekee pizzaa minulle työpäivän päätteeksi, suostuu tapaamaan kavereitani ja hengailemaan tyttöporukan kanssa koko päivän shoppailuhelvetissä. Kertoo mikä vaivaa ja kysyy myös, jos itse olen allapäin. Seuraa lätkää kanssani, koska pidän siitä, muttei ole tossun alla. Pitää huolta ulkonäöstään, mutta kehuu minua, vaikka olisin aivan räjähtäneen näköinen. Vastaa viesteihin. Ei valita, kun haluan aamupalaksi mansikkapirtelöä.