Hullaannu Heurekassa

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, tuli pääsiäisenä käväistyä Heurekassa ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen luokkaretken. Fiilis oli odottava, mutta hiukan skeptinen; entä jos hintavasta lipusta jäisi käteen vain muutama kummallinen esine lasivitriineissä ja halu poistua välittömästi? Olin vielä saanut houkuteltua mukaani tapailukumppanini, jolle Heureka oli aivan vieras paikka. Entä, jos toinen tylsistyisi ja haluaisi istua vain kanttiinissa?

Pelko oli kuitenkin turha. Ensimmäinen näyttelysali oli: Heureka tulee hulluksi. Aivan mahtava toiminnallinen pläjäys mielenterveyteen ja sen häiriöihin liittyen. Näyttelyssä sai paljon uutta tietoa, tutustui ihmisten koskettaviin tarinoihin mielenterveyden häiriöihin liittyen ja pääsi tietenkin kokeilemaan monia mielenkiintoisia vempeleitä. Ihan kympin juttu.

Jos edellinen näyttely oli kymppi, niin seuraava oli yksitoista. Nimittäin Lasten Heureka oli juuri auennut tarjoten muksuille monenlaista puuhaa rakentelun, pelaamisen ja pallottelun merkeissä. Lisäksi Lasten Heurekassa pääsi näkemään ja kokemaan ja itse ainakin olin kuin kala vedessä pienten ihmisten keskellä.

Heureka-klassikoissa oli näytillä erilaisia fysiikan ilmiöitä, joita pääsi myös itse kokeilemaan. Päänäyttelyn puolella oli tarjolla osiot: Suolistossa suhisee (tutustumista ihmiskehoon ja suoliston toimintaan), Kolikon tie (tee itse kolikko omalla kasvokuvalla), Tiedettä pallolla (satelliittidataa) ja Älykästä liikennettä (ohjaile autoa simulaattorissa tai risteyksen liikennevaloja).

Planetaariossa olisi ollut tarjolla elokuvana Avaruusteknologiaa arjessa tai Se on solu -esityksiä, joihin emme tällä kertaa osallistuneet. Kesäkuussa päivittyy myös uusia näyttelyaiheita.

Plussaa näyttelyiden lisäksi kivasta ravintola- ja kahvilapuolesta, hyvistä vessoista, lukollisista säilytyskaapeista, tavarapuodista, oivasta sijainnista ja hetkelliset poistumisen mahdollistavista rannekkeista.

Suosittelen.