Typerä uusi elämä

Kuten tuossa muutama postaus sitten uhosin, alkoi tämä uusi, parempi ja terveellisempi elämä jälleen tammikuussa. Treenailin ja pidin kiinni ruokasopimuksesta parhaani mukaan. Kerkesin tehdä kolmet treenit, niin kroppa sanoi painokkaasti ei. Iski jumalaton päänsärky sekä kuivayskäflunssa ja jouduin olemaan sairauslomalla useamman päivän. Joka paikkaan jomotti ja pihisevä hengitys pakotti ottamaan rauhallisesti. Edelleen flunssanpoikasta on, mutta olo on sen suhteen jo parempi. Tänään kuitenkin töissä iski kauheat vatsanväänteet ja pahoinvointi. Taas ollaan saikulla, kun vessasta ei meinaa päästä pois ollenkaan.

Lisäksi olen ollut tuhottoman itkuinen ja ahdistunut. Tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle ja sängystä ei jaksaisi nousta. Tein eilen netissä pari vähän virallisempaa masennustestiä ja tulokset viittasivat (keskivaikeaan) masennukseen. Mutta eihän tässä nyt ehdi masentua kun on elämä suoritettavana. Onneksi syön jo valmiiksi ssri-lääkettä paniikkihäiriöön, jos se vaikka pitäisi mielen tasaisempana. 

Kai se osaltaan on tämä talvi, joka saa aina alakulon päälle. Kesää kohti mentäessä ja valon lisääntyessä toivottavasti elimistökin alkaa nauttimaan enemmän tekemisestä ja puhtaammasta ravinnosta. Tällä hetkellä olen alistunut jo vuosien vastustelun jälkeen jopa ostamaan omega 3:sta ja vitamiineja. Kuinka vakavaa tää on?