Avoin yliopisto – Verkko-opetuksen plussat ja miinukset
Olen täällä aikaisemminkin maininnut, että opiskelen kasvatustieteiden perusteita avoimessa yliopistossa. Vuosi sitten avoimen sivuja selaillessa huomasin, että haku oli juuri meneillään. Valitsin nykyistä tilannettani tukevan alan ja päiväopintojen ja monimuoto-opintojen sijaan verkko-opinnot. Nyt tämä perusopintojen jakso alkaa olla loppusuoralla, joten ajattelin koota ajatuksia menneestä vuodesta ja verkko-opetuksen hyvistä ja huonoista puolista.
Verkko-opinnot suoritetaan kokonaan verkossa, ilman lähiopetusta. Jokaisen kurssin alussa on ollut lähiopetuskerta, jonne on saanut halutessaan mennä, mutta lähipäivä ei ole ollut pakollinen. Kaikki materiaali on saatavilla oppimisympäristöstä tai kirjastosta. Yhden kurssin aikana jokainen vieraili haluamassaan oppilaitoksessa, haluamanaan ajankohtana. Se on ainoa hetki, kun opinnot ovat vieneet kotiseinien ulkopuolelle.
Verkko-opinnot sopivat kaikille, etenkin työssäkäyville ja kaukana asuville. Tehtävät tehdään oppimisympäristössä, vaihtelevasti yksilö- tai ryhmätyönä ja palautetaan myös netin välityksellä. Palaute on saatavilla opettajasta riippuen keskimäärin viikossa-parissa. Tehtävillä on tarkat aikataulut siinä mielessä, että palautuspäivä on yleensä määritelty. Osassa kursseista on useita pieniä tehtäviä, osassa suurempaa ja laajempaa esseetä. Kursseja voi myös tenttiä, mutta itse olen enemmän esseiden kirjoittelija kuin tentteihin pänttääjä. Kelle sopii mikäkin.
Plussana siis näen sen, että tehtävät voi tehdä jossain määrin omaan tahtiin, mihin kellon aikaan tahansa, minä tahansa viikonpäivänä. Materiaali on helposti saatavilla ja kun on tarpeeksi aktiivinen, ehtii saada myös kirjastosta tarvittavat oppikirjat. Kaikki luennot on videoitu ja katsottavissa milloin tahansa. Videoita voi kelata ees taas halutessaan ja videoiden diat on nähtävillä myös erikseen. Ryhmätöitä on mukava tehdä verkossa, kun ihmisten ei tarvitse kokoontua samaan paikkaan. Kommentoida voi realiajassa tai viiveellä. Myös chat-mahdollisuus on olemassa.
Kun suoritat tehtävät hyväksytysti ajallaan, saat opintopisteitä, jotka voidaan hyväksilukea myöhemmin. Ainakin omia opintojani on mahdollista jatkaa kandiksi asti. Avoimesta on myös suora linja tutkinto-opiskelijaksi, mikäli arvosanat ovat kiitettäviä.
Kirjoista ja materiaaleista voi poimia olennaisen, ei tarvitse kuunnella puuduttavia luentoja aiheesta, jonka jo osaa tai joka ei ole tehtävän suorittamisen kannalta tärkeä. Voi kirjoittaa esseen otsikon ja todeta, ettei tänään huvitakaan jatkaa. Kunhan kaiken tekee aikataulussa. Töistä ei ole kiire luennolle ja halutessaan voi ensin käydä kaupassa ja salilla ja kirjoitella esseitä vaikka yöllä.
Huonojakin puolia toki on. Jos kaipaa läheisiä ihmiskontakteja tai opetusta, jossa voi esittää heti kysymyksiä ja saada vastauksia, lähiopetus voi olla parempi vaihtoehto. Toki kysyä voi myös s-postilla tai oppimisympäristössä, mutta vastausta joutuu usein odottamaan. Opettajalta saa tukea tarvittaessa, muttei niin paljoa kuin lähiopetuksessa.
Lisäksi toisinaan olet riippuvainen ryhmästäsi. Jos joku jättää homman hoitamatta tai ei vaivaudu käymään usein oppimisympäristössä, voi tehtävän teko jäädä vaiheeseen. Tehtävien tulisi kuitenki edetä jatkuvasti ja on turhauttavaa, kun oma osuus on valmis ja toinen vatuloi jossain omaa osuuttan. Hommista on helpompi luistaa verkossa kuin kasvotusten, vaikka meillä onkin ns. ”käräytyssysteemi” eli ne henkilöt, jotka eivät ole täyttäneet osallistumisvaatimuksia, eivät saa kurssista suoritusmerkintää. Yleensä porukassa on lähinnä motivoituneita tyyppejä, jotka ovat etukäteen miettineet ilmoittautuessaan, että varmasti aikatauluun mahtuu tarvittava määrä opintojen suoritusaikaa. Yhtenä ongelmana voi myös ilmetä netin toimimattomuus. Verkko-opinnoissa on todellakin riippuvainen internetyhteydestä, joten ilman sitä hommia ja aikatauluja joutuu sovittelemaan.
Tässä muutamia pointteja, joita itselle tuli mieleen. Olen ollut opintoihin todella tyytyväinen, koko hommaon kuin luotu tällaiselle stressaajalle. Kaiken voi tehdä omaan tahtiin, rauhassa, kotona. Suosittelen ehdottomasti niille, joille päiväopinnot eivät ole vaihtoehto, mutta jotka kuitenkin haluaisivat kehittää osaamistaan.