Heikko loman aloitus, parempi jatko?

Kun kirjoittaa omalla naamakuvallaan varustettua blogia läheisille, puolitutuille ja tuntemattomille, ei aina halua paljastaa ihan kaikkia yksityiskohtia omasta elämästään. Totuus kuitenkin on, että välillä pinnan alla kuohuu meillä jokaisella. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti parisuhde, jonka ylä- ja alamäet iskevät minuun kuin miljoona volttia. Talviloma alkoi siis hiukan ikävämmissä merkeissä, kun jouduttiin käsittelemään asioita hiukan vakavammalta kannalta. Riidoilta ei vältytty, eikä pahoilta sanoilta, mutta nyt on ainakin näennäisesti rauha maassa jälleen. Uskon, että kaikki harmitus katoaa, kun olemme hetken erillään; minä lomailemassa vanhempieni luona ja mies töiden parissa.

Suuntasin siis lomani kunniaksi perheen ja sukulaisten pariin ja viikko on jo etukäteen aika täyteen buukattu. Eilen podin migreeniä, enkä sen vuoksi päässyt perheretkele mukaan, mutta vietin aikaa mieheni kanssa, kävin talviriehassa ja moottoripyöräremonttia suunnittelemassa ja illalla vietin aikaa siskoni kanssa. Tänään ohjelmassa on isovanhempien luona lounastamista ja kahvittelua ja äidin kanssa banaanikakun tekoa. Huomenna suuntaan mummon luo vaihtamaan kuulumisia ja illalla isän kanssa jääkiekkomatsiin. Keskiviikkona meillä on äiti-tytärpäivä ja koitan ehtiä moikkaamaan hyvää ystävääni jossain välissä. 

Torstaina suunta onkin kotia kohti. Matkalta nappaan mukaan ystävän, jonka näkemisestä on aivan liian pitkä aika. Loppu viikko meneekin sitten kotosalla hengaillen, shoppaillen ja ystävän kanssa itseämme hemmotellen. Kummitytön ja tämän äidin kanssa olisi mukava tehdä jotain yhdessä. Mieskin on lomilla loppuviikon, joten hän liittynee seuraamme. 

Miltä kuulostaa, voiko huonon alun vielä pelastaa loppuloman suunnitelmilla?