Kaksi päivää

Uusi viikko taas käynnistyi. Maanantaipäivä olikin miellyttävä, sillä sain jo aamupäivällä kutsun tiistaiksi työhaastatteluun. Kaivoin esiin tutkintotodistuksen ja työtodistukset, mutten juuri muuten miettinyt seuraavan päivän koitosta. Maanantaina tuli vietyä vihdoin viime kurssin oppikirjat kirjastoon ja samalla sain maksettua varausmaksut pois. Olin myös ennakkoon tarkistanut netistä, että eräs reseptni on mennyt vanhaksi, joten kävin uusimassa sen apteekissa.

Apteekin jälkeen oli niin hyvä fiilis, että päätin kauppareissulla käväistä Subwayssä haukkaamassa patonkia. Viereeni tuli veikeä nainen, joka puhui hyvin hiljaa itsekseen ja kikatteli samalla. Olisipa elämä aina noin mutkatonta. Mies pääsikin kerrankin ajoissa kotiin, joten lähdettiin moottoripyörällä käväisemään terassilla. Tarkoitus oli mennä Hulluun Poroon syömään äärimmäisen hyviä räiskäleitä, mutta paikka olikin jo kiinni. Päädyimme Miamin terassille. 

Tänään tiistaina heräsin täynnä tarmoa, eikä paniikista ollut tietoakaan. Yleensä jännitän kovin ennen työhaastatteluja, mutta nyt olin rauhallinen. Katselin tallennettuja ohjelmia ja söin kaikessa rauhassa. Haastattelupaikalla olin jo 20 minuuttia etuajassa, että varmasti saan autolle parkkipaikan. Haastattelu sujui mukavasti, ja ensi viikolla soittelevat haastatelujen tuloksia. Avointen työpaikkojen määrä vielä hakee uomaansa, mutta 6:sta haastateltavasta yhdestä kolmeen saa työpaikan. Mahdollisuuksia siis on. 

Kotiin päästyäni laitoin itselleni ruokaa ja huilailin hetken. Mietin kävisinkö päiväunille, kun oli kovin uupunut olo ruuan päälle, mutta päätinkin lähteä pikaisesti salille. 20 minuuttia aerobista treeniä ja kotiin tv:n äärelle katsomaan Suomen jalkapallopeliä. Siivoilla pitäisi, mutta en taida jaksaa. Onhan päivä vielä huomennakin.