Kaksi syytä onneen

Minulla oli eilen suuri onnenhetki, kun kävin varaamassa meille pienen tyttöpupun. Kovasti olen pupua halunnut jo useamman vuoden, kun aikanaan jouduin hermeliinistäni luopumaan. Nyt mies näytti vihreää valoa ja olin heti tekemässä kauppoja. Kuun vaihteessa tuo hurmaava leijonaluppatyttö muuttaa meille. 

Toinen onnen aihe ilmaantui tänään, kun heräsin hiukan ennen kymmentä puhelimen soittoon. Aamu-unisuuteni karisi hetkessä, kun puhelimen toisesta päästä onniteltiin uudesta työpaikasta. Pääsin töihin! Kivireki tippui hartioilta sillä hetkellä. Ei enää työkkärin tarjoamia pakollisia hakukohteita, jotka kiinnostavat kuin kiivin kilohinta, ei pelkoa rahattomuudesta, ei pelkkää sohvalla makoilua hamaan tappiin asti… Helpotus.