Köyhäily alkaa
Päätin nyt kirjoittaa asiasta, joka on läsnä päivittäisessä elämässäni. Nimittäin rahasta.
Olen työskennellyt pari vuotta kunnalla iltapäiväkerhossa ja nuorisotiloilla. Palkkani on ollut pieni, mutta sillä on tullut toimeen. Kesät kuluvat pakkolomilla liitolta rahaa kerjätessä, kunnes uusi lukukausi taas alkaa. Ensi syksyksi minulle on tarjottu pelkkää ip-hommaa, eli työtuntini vähenevät 30h/vk. Palkkakin pienenee, mutta samalla iltatöiden aiheuttama stressi vähenee. Pidän työstäni, eikä minulla ole halua hakeutua muihin hommiin. Ongelmaksi vain muodostuu tuo pienenevä palkkani.
Asun yksin, halvassa kaksiossa, lähiössä. Yksin asuminen on hemmetin kallista, eikä minua houkuta ajatus pienen pienestä yksiöstä, josta kuitenkin saisin pulittaa melkein saman hinnan kuin nykyisestä asunnostani. Siispä minun tulee karsia muista menoista. Lisää kynttilöitä, vähemmän sähköä?
Muutin puhelinliittymäni halvemmaksi ja peruin lehtitilaukset lukuunottamatta Cosmoa. Kai jotain iloa elämässä täytyy olla?! Netti tulee Elisa Viihteen mukana ja pidän tallennusmahdollisuudesta, enkä siitäkään halua luopua. Enkä kyllä kesän pesismatseista/ talven lätkämatseista, jotka näkyvät nyt televisiossani. Olenko ahne?
En käytä kosmetologi- tai kampaamopalveluja. En käytä tupakkaa tai alkoholia. En juo edes kahvia. Autoni on pieni kauppakassimallinen, joten sen kulutus ei ole kovin suuri. Autoa kuitenkin tarvitsen, enkä siitä voi kokonaan luopua, mutta ehkä voisin kävellä ja pyöräillä enemmän?
Sen sijaan asiat, joista voisin karsia, ovat tiedossani. Vähemmän vaatteita, kirjoja, ravintolakäyntejä. Halvempaa ruokaa, enemmän itse kokkausta. Ostan toki vaatteeni halvoista ketjuliikkeistä, mutta niistäkin voisi karsia. Kirjat ovat intohimoni, josta voisin tinkiä. Käyn kirjastossa. Ravintolakäynnit voin lopettaa.
En ole köyhä, minun on vain luovuttava muutamista yltäkylläisistä asioista. Opintolainaa on vielä hiukan jäljellä. Samoin kulutusluottoa televisiosta. Osa kuukausituloista menee myös asuntosäästämiseen. Nyt kukkaronnyörit tiukalle ja loppu törsäämiselle.