Miehen synttärit – Leipominen on syvältä

Tnään ilme on ollut taas hiukan yrmeä. Olen kysellyt viikkoja, haluaako mies kakkua synttäreilleen. Mies on ollut sitä mieltä, ettei kakkua tarvita. Kunnes koitti eilinen. Mies ilmoitti kutsuneensa kaverinsa kakkukahveille lauantaiksi. Sännättiin töistä suoraan kauppaan ostamaan kakkutarpeita ja tänä aamuna väännettiin kakkua. Tai siis minä väänsin. Kermakakku ei kelvannut, niinpä päädyimme juustokakkuun, jonka tekemisesta minulla ei ollut pienintäkään havaintoa. 

Mangokakun ohjeessa ei puhuttu mitää vuoan koosta, joten kaurakeksinmuruja ja voita oli liian vähän pohjaa varten. Tehtiin lisää. Toki myöskin täytettä oli liian vähän, joten kakusta tuli sangen matala. Liivatejauhe ei sulanut kunnolla, vaikka toimin ohjeiden mukaisesti. Kiille oli kokkareista ja pohja juuttui kiinni irtopohjavuokaan. Ketutti.

Maku oli mainio ja onneksi pojille oli viiniä.