Mistä säästäisin?

Yksin asumisessa on sellainenkin miinuspuoli, että ihan kaikki kulut koituvat minun maksettavakseni. Parisuhteessa asumiskulut, ruokakulut ja muut sellaiset voi puolittaa. Yksin asuessa jokainen lasku on henkilökohtaisesti sinun. 

Tässä vajaan kuukauden aikana olen oppinut, että rahaa menee taas aivan tolkuttomasti. Pienet tulot, suuret menot ei ole sellainen yhdistelmä, joka varsinaisesti ylentää mieltä. Kun tulot tällä hetkellä ovat aika vakiot; koostuvat palkasta, asumislisästä, ansiosidonnaisesta, perheen avustusrahoista ja nettigalluppien täyttelyllä saatavista lahjakorteista, on syytä keskittyä menojen vähentämiseen. 

Yksin ei tule syötyä ravintolaruokaa, jollei lasketa väsyneenä salin jälkeen syötyjä subeja tai sunnuntain toisinaan pelastavaa Kotipizzaa. Yksin ei tule lähdettyä läheskään niin usein shoppailemaan esim. Ideaparkkiin tai Ikeaan, jonne aina uppoaa tukku seteleitä, vaikkei mitään ollut oikeastaan ostamassa. Kaipaan kyllä kumppanin kanssa vietettyjä lauantaipäiviä Ideaparkissa syöden ja kaikkea kivaa ostellen, mutta tästä on nyt tingitty. 

Yksin ei tule ostettua niin paljon ruokaa jääkaappiin. Totuus kuitenkin on, että usein mies on syönyt enemmän kuin minä. Myös ruuan hävikki on pienentynyt, kun jääkaappi on lähes aina tyhjä ja kaikki käytetään viimeistä pisaraa tai murua myöten. Ei enää ruokaa, joka ehtii mennä pilalle ennen kun ehdin sitä syödä. 

Aiemmassa elämässä hamstrattu kosmetiikka- ja pesuainevarasto tulee nyt tarpeeseen ja kovaan käyttöön. Samalla tavoin olen iloinen siitä, että olen vuosien aikana kerryttänyt isot varastot astioita, lakanoita, pyyhkeitä, huonekaluja. Juuri mitään ei tarvinnut ostaa ja ex-mieskin sai osansa tavaroista. 

Yksi selkeä säästökohde on vaatteet, joita tulee ostettua aivan liikaa. Nyt olen pyrkinyt käyttämään lähinnä joululahjaksi saamiani lahjakortteja ja miettimään hiukan tarkemmin mitä vaatteita oikeasti tarvitsen ja haluan. Alkuvuodesta olen ostanut muutamia urheiluvaatteita, töihin housuja hiutuneiden kollareiden tilalle ja eilen uudet sukat, kun edelliset hajosivat töissä, enkä kehdannut mennä hierojalle rikkinäisissä sukissa. Tämä osa-alue vaatii kuitenkin vielä tiukkaa linjaa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että rahaa kuluu vähemmän ruokaan, vaatteisiin ja heräteostoksiin sekä tapahtumiin, joihin ei viitsi mennä yksin. Enemmän sitä kuluu asumiskuluihin ja laskuihin sekä mahdollisesti bensaan, kun reissaaminen toivottavasti lisääntyy. 

Ehkä tästä kaikesta selvitään.