Miten isäni on vaikuttanut minuun

Näin isänpäivän kunniaksi ajattelin kirjoittaa hiukan omasta isästäni, jonka kanssa meillä on välillä ollut sangen myrskyisää. Olen kuitenkin oppinut paljon isältäni ja voin luottaa siihen, että vaikeuksien kohdatessa hän on aina tukena ja apuna. 

Isäni on suorapuheinen, kuten itsekin olen. Kahden suorapuheisen ihmisen välit eivät aina ole ihan balanssissa, mutta toisaalta ymmärrämme toisiamme. Olen oppinut puhumaan suoraan ja tarvittaessa tylystikin, jos tilanne sellaista vaatii. En anna kenenkään pomppia varpailleni ja puolustan omia oikeuksiani. Meillä on myös yhteinen huumorintaju.

Isä on aina vaatinut. Koulussa on pitänyt pärjätä, harrastuksissa on pitänyt pärjätä, elämässä on pitänyt pärjätä. Välillä on menty hammasta purren, mutta toisaalta olen myös kiitollinen siitä, että minua ei ole päästetty liian helpolla. Osaan vaatia itseltäni menestymistä ja sitä, että elämä pysyy raiteillaan. 

Kun äiti on aina ollut pehmeä ja empaattinen, isältä olen oppinut elämän kovia puolia. Ne asiat ovat tehneet minusta minut.