Viikonloppu oli kovin erilainen ja silti niin samanlainen kuin muutkin viikonloput. Äitini ja siskoni saapuivat perjantaina ensimmäistä kertaa tänne uuteen kotiini. Mukava oli heille esitellä paikkoja, huoneita, esineitä, maisemia. Ennen asunnolle pääsemistä kävimme kuitenkin jo porukalla Ikeassa shoppailemassa. Minun ja miehen ei ollut tarkoitus mitään ostaa, ehkä korkeintaan taulukiinnike. Toisin kuitenkin kävi ja mukaan tarttui huonekasvista pussilakanoihin ja pyyhkeisiin lähtien yhtä ja toista. Onneksi äiti ja siskokin ostivat itselleen jotain, ettei olo ollut ihan niin hölmö. Illalla syötiin porukalla miun kana-annosta, ku jotenkin ei itselle ruoka maistunut. Kana ja valkosipulidippi ovat vaan niin lemppariruokaa ja nyt muutkin pääsivät niitä maistelemaan. Hercule Poirotin katsomisen jälkeen olikin aika käydä yöpuulle ja vierashuone pääsi jo toista kertaa käyttöön. 

Lauantaina mies lähti omille teilleen ja me naiset suunnattiin Pirkan kirpputorikeskukseen, johon ainakin äiti tuntui ihastuvan suuresti. Tavaraa ja pöytiä riitti ja samalla tuli taas tehtyä erinäisiä hankintoja. Äiti muistikin sanoa monta kertaa vierailunsa aikana, miten hyvä kirpputori meillä täällä onkaan. Ihan toista kuin itä-suomen kirpparit. Hyvien löytöjen jälkeen vatsa alkoikin jo vaatia brunssia, joten suuntasimme kuparitalon vohvelikahvilaan. Muut ottivat suolaista, minä makeaa vohvelia. Lautaset tyhjenivät vauhdilla, joten paikkaa voi suositella muillekin. Aiemmin ko. paikasta olen blogannut täällä.

Kun mahat olivat täynnä lähdimme ajelemaan kohti Hämeenkyröä ja Frantsilan kehäkukkaa. Aurinko paistoi, kun perehdyimme erilaisiin yrtteihin paikan pihamaalla. Äiti ja sisko ostivat pienet kastelukannut kirppisputiikista ja sisätiloissa kävimme katselemassa erilaisia luontaistuotteita. Hämeenkyröstä suuntasimme Lempäälään Ideaparkkiin vaateostoksille ja syömään Bella Romaan herkullisia pastoja. Kun koko päivän olimme olleet liikkeellä, oli illalla mukava istua tv:n ääressä katsomassa maajoukkueen jalkapallopeliä. Iltapalasämpylät ja pullapitko nostattivat mielialaa entisestään ja unikin maittoi hyvin. 

Sunnuntaiaamuna olikin sitten aika sanoa heippahei taas hetkeksi. Luultavasti itse suuntaan juhannuksen jälkeen vanhempieni luokse kesänviettoon.