Olin tänään elämäni ensimmäisellä yliopistoluennolla. Olen aikaisemmin osallistunut erilaisiin koulutuksiin ja käynyt ammattikorkeakoulun, mutta yliopistomaailma oli minulle aivan uutta. Kyllä aamulla kotona jännittikin jonkin verran, mutta päästyäni luentosaliin, jännitys katosi. 

Aluksi meille uusille kasvatustieteiden opiskelijoille annettiin vähän tietoa yliopisto-opinnoista ja käytänteistä sekä perehdytettiin siihen, kuinka kaikki tieto on saatavilla netistä (totta kai, kun verkko-opintoja suorittelemme). Alkuinfon jälkeen päästiin varsinaiseen aiheeseen: kasvatus, koulutus ja yhteiskunta. 

Kurssin suorittamiseksi meidän tulee tehdä verkko-opintoina 3 ryhmätehtävää pienryhmissä sekä yksilöessee. Diasarjat, luennot ja tarvittavat artikkelit löytyvät valmiiksi oppimisalustalta ja tarvittavan lähdekirjallisuuden voi hakea kirjastosta. Itselläni lähdekirjallisuus on jo hankittuna, kun vain tehtävissä edettäisi niin, että ehtisin ennen kirjojen palautuspäivä hyödyntää aineistot. 

Verkkoryhmätyöt jännittävät ehkä eniten. Homma on tehty meille helpoksi; on wiki-alustat, joihin tehtävät kootaan, keskustelualustat, chatit ym. Olemme kuitenki toisillemme vieraita, eri elämäntilanteissa olevia ja erilaisia tavoitteita asettaneita. Jos joku lusmuilee, kaikki kärsivät. jos joku hikaroi, kaikkien tulisi painaa hommia hiki hatussa. Mielenkiintoinen asetelma. 

Tilaisuudesta itsestään, henkilökunnasta ja koulusta jäi hyvä maku suuhun. Homma toimi hyvin ja ihmiset olivat mukavia ja hyvällä tuulella. Kaiken kaikkiaan hyvä mieli nyt.