Bloggaajan vuosi

20131224_135542.jpg

Lähes vuosi sitten, 1.1.2013 aloitin tämän blogin. Kirjoitin silloin, että tästä vuodesta tulee luopumisen ja eroon hankkiutumisen vuosi. En osannut silloin vielä aavistaakaan millaisia vastoinkäymisiä ehtisinkään kokea ennen kuin uusi vuosi vaihtuu. Täytyy sanoa, että vuotta 2014 on odotettu kuin kuuta nousevaa. Jos asiat vaikka selkiintyisivät vihdoin ja elämä palaisi takaisin uomiinsa. 

Tammikuussa totuttelin uuteen kotiin ja kriiseilin yllätys yllätys painostani. Aloitin terveellisemmän elämän (taas kerran), haaveilin matkailusta ja valitin Herra K:n töistä. 

Helmikuussa ihana ystäväni T kävi kylässä ja juhlittiin kummitytön nimiäisiä. Haaveilin lemmikistä, koin kauhun hetkiä tähystykseen valmistautuessa ja vietin mukavaa talvilomaa ystävien ja rakkaiden seurassa.

Maaliskuussa juhlittiin kaverin tupareita, shoppilin kuin hullu ja nautin elämästä. Varasin elämäni ensimmäisen kirpparipöydän, F1 kausi alkoi ja töissä pakerrettiin pääsiäisaskarteluja. Herra K:n kanssa pyörähdettiin Korkeasaaressa elukoita kattelemassa.

Huhtikuussa ostettiin uusia huonekaluja, käytiin käärmenäyttelyssä ja hankittiin vihdoin oma pieni syyrialainen hamsteri. Pelkäsin työpaikan menetystä, painoin duunia niska limassa ja vietin jermia-aikaa. Hämeenlinnassakin tuli pyörähdettyä.

Toukokuussa avattiin terassikausi ja juhlittiin työsopimuksen jatkumista. Kattelin lätkän MM-kisoja ja suunnittelin jo kovasti kesälomajuttuja. Uudistin blogiani sairaslomalla, kadehdin äitini ja siskoni etelän lomaa ja pääsin kesälaitumille. 

Kesäkuussa toteuttelin kesätavoitteita, mökkeilin ja kävin Särkänniemessä. Vietin aikaa perheen ja ystävien parissa. Ärsyynnyin alkoholittomuuden mollauksesta.

Heinäkuussa kävin rakkaan ystäväni T:n luona Mikkelissä. Täytin vuosia ja niitä juhlittiin perhepiirissä. Vierailtiin Herra K:n kanssa Kouvolassa ja perheen kanssa Verlassa, Herinolassa ja Lahdessa. Kriiseilin kaverittomuuden kourissa ja muistelin kammottavia koululiikuntamuistoja.

Elokuussa palailin kesälomilta kotiin, tein come backin töihin täynnä uusia ideoita ja virtaa. Nautin syksystä ja olin onnellinen. Uusin tukkani ja sairastuin ekaan muksuilta saamaani flunssaan.

Syyskuussa elämäni tuntui olevan jumissa. Naapurit olivat kännipäissään polttaa koko talon. Jouduin sairaslomalle työtapaturman vuoksi, uuvuin ja olin alla päin. Riitelin Herra K:n kanssa pikkuasioista, ahdistuin lasten hyväksikäyttöjutuista netissä ja aloitin asuntosäästämisen. 

Lokakuussa löysin lohtua kaurapuurosta. Äiti ja siskovierailivat luonani ja käytiin hurvittelemassa. Rakas työtoverini irtisanoutui paineen alla. Pohdiskelin vanhemmuuden rooleja ja muistelin lapsuuteni haaveammatteja. Syysloma koitti ja aloitin kahvakuulan kanssa veuhtomisen.

Marraskuussa lähikirppikseni paloi, kun olimme lasten kanssa retkeilemässä lähistöllä. Osallistuin ensimmäiseen Buzzador-kampanjaan, luinluinluin, torkuin isänpäivälounaalla ja sain huonoja uutisia perheeltäni. Esittelin jääkaappini, kävin äidin kanssa Kädentaito-messuilla ja mietin kouluttautumista. Aloitin terveellisemmän elämän (JÄLLEEN). Voin jatkuvasti pahoin ja listasin väkisin 200 asiaa, joista tulen onnelliseksi. 

Joulukuussa sairastin ja sairastin, stressi purkautui. Joulukuusi törötti koristeltuna koko kuukauden. Töissä juhlittiin ja puuhailtiin yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Vietettiin työporukan pikkujouluja, glögijuhlia, kerhon pikkujouluja, siskon valmistujaisia ja tietysti joulua ja uutta vuotta. Pelättiin äidin puolesta, mutta tulokset olivat hyvät. Asetin tavoitteita ensi vuodelle. 

Suhteet Oma elämä

Vain hiukan liian pienet farkut

IMG_20131229_173002.jpg

Kyllä, ne todella ovat jalassani! Nimittäin tänään Ideaparkin Newyorkerista ostamani farkut. Jonot sovituskoppiin olivat aivan kammottavat, kun taas kassajono katosi juuri sopivasti. Siis kassalle. Kokolappu näytti, että tuuman verran puuttui siitä koosta, jota normaalisti käytän, mutta lupasin itselleni ahtaa farkut jalkaan vaikka väkisin ja TADAA jalassa ovat. 

Herra K yritti turhaan auttaa minua farkkujen päällelaitossa. Luovutus tuli melko nopeasti. Farkut ottivat kiinni reisistä, pohkeista, takapuolesta ja mahasta… Minähän laitan nämä jalkaani! Kyykkyjen ja venyttelyjen jälkeen farkut antoivat periksi. Eikö uusien farkkujen tulekin olla napakat?! Nyt istun koko illan nämä päälläni ja pian ne ovat täydelliset, toivottavasti.

Muoti Oma elämä Päivän tyyli Trendit