Loma alkoi kyllä oikein mukavalla tavalla. Heräiltiin aamulla aikaisin, vaikka olisi ollut aikaa nukkua ihan niin kauan kuin huvittaa. Olo tuntui virkeältä jo kahdeksan jälkeen, liekö syynä valoisat aamut? K teki herkullisia aamiaisleipiä ja söin omenapuuroa lisukkeeksi. Saatiin  idea lähteä käymään Korkeasaaressa, kun molemmat on siellä viimeeksi käyneet joskus vuosia sitten. 

Tuumasta toimeen. Puoli yhdentoista maissa auto starttasi Helsinkiä kohti. Puhelimen navigaattori neuvoi meidät perille helposti ja suht vaivattomasti. Parkkipaikan löytäminen ei sen sijaan ollutkaan aivan niin vaivatonta. Sen verran paljon oli ihmisiä liikkeellä kauniina päivänä. Saatiin kuitenkin Clio parkkiin vähän kauemmas ja saatiin vähän liikuntaa. 

Kissaeläinaitausten kohdalla oli kamala tungos. Onnistuttiin kuitenkin näkemään jonkin verran kissapetoja. Oman sydämeni valloittivat myös Pikkupandat, jotka käpertyivät puihin nukkumaan asetellen häntänsä pään alle tyynyksi. Aww. Edettiin aika vauhdilla eteenpäin, kunnes päästiin suurimpien ihmismassojen edelle ja voitiin rauhassa katsella elukoita. 

Toinen ehdoton suosikkieläimeni oli karhu. Tuo suloinen otus oli kaivamassa itselleen pesäkoloa hankeen aivan katseluikkunan kohdalle. Välillä peruutti niin, että takapuoli oli kiinni lasissa, josta sen touhuja tuijoteltiin. lumi senkun pöllysi, kun tuo veijari laajensi pesäaukon suuta ja sovittautui välillä kaivamaansa poteroon. 

Hyvillä mielin siis sujui Korkeasaarivierailu siitä huolimatta, että kävelytiet ja polut olivat melkolailla veden ja jään peittämiä. Kotiin lähdettäessä käytiin ottamassa kahvilassa pientä purtavaa ja katselemassa matkamuistopuotia. Äsken kotiuduttiin ja kello on vasta vähän yli kuusi. Normaalisti päivät kuluvat ohi niin, ettei huomaakaan ja tänään tuntuu, että on ehtinyt saada paljon aikaan.