Kun nalleperhe illoin vaipuu univaipan taa,
niin taivaan tähtimeri aukeaa.
Tähtilapset sieltä silmin tarkkaavaisin niin
vie nalleperheen uniunelmiin.

Nyt uinu vaan,
kuu loistossaan,
sua suojaa pientä nukkujaa.

Ei kuulu ääntä enää pienten nallekarhujen,
ei tömpsötystä pienten jalkojen,
ne siellä uinuu alla peiton tilkkutäkkisen
kuin hännännöpö myöskin myttyinen.

Nyt uinu vaan…

Jostain kuuluu raksutusta, ovi narahtaa,
voi kumma, kuka sieltä kurkistaa.
Se onko aave, haamu taikka yön kummitus.
Se onkin tuulen hyvänyön toivotus.

Nyt uinu vaan…