Takaisin ruotuun

Elämä on ollut taas yhtä hullunmyllyä. Töissä on ollut poikkeuksellisen hankala kausi, kun joku tyntekijöistä on kokoajan sairaana pois töistä. Se tarkoittaa ylimääräisiä hommia meille jotka olemme sillä hetkellä terveinä. Mies sairasti yhden illan pikainfluenssan, kun kuume nousi hetkessä yli 39 asteen. Itse olen pysynyt enemmän tai vähemmän terveenä, mitä nyt paniikkihäiriökohtaukset ja oikutteleva suolisto ovat työllistäneet normaalia enemmän. Stressi kasaantuu ja purkautuu ulos vatsa- ja päävaivoina. 

Työpäivän jälkeen tunnen suurta halua kaatua vain sänkyyn nukkumaan. Silti aloitin viime viikolla ruotuun palaamisen ja olenkin käynyt sen jälkeen salilla noin joka toinen päivä. Joka kerta on ollut hyvä fiilis mennä ja tehdä. Treeni on sujunut pitkän tauon jälkeen kohtuullisen hyvin ja kevättä kohti mennessä saan varmasti lisää energiaa haastaa itseäni vielä rajummin. Tällä hetkellä riittää se, että käyn treenaamassa, teen mitä olen päättänyt ja palaan kotiin tyytyväisenä.

Opiskelukin alkaa taas todenteolla, joten iltaisin ei ole joutoaikaa. Opintojaksossa riittää puuhaa, sillä se suoritetaan kokonaan verkossa noin kuukauden aikana, töiden ja muun elämän ohessa. Aiheena aina yhtä mielenkiintoinen kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tehtäviä piisaa ja samalla pitäisi perehtyä väitöskirjaan ja aineistoihin. 

Kuitenkin jossain välissä tulisi elääkin. Katsella leffoja. Leikkiä pupun kanssa. Pelata uusia pc- ja pleikkaripelejä. Nähdä ystäviä. Ensi lauantaina meillä on pienimuotoinen peli-ilta ystävien kanssa, joka edellyttää koko asunnon puunausta kiireestä kantapäähän. Päivät käyvät vähiin, mikäli koko paletin meinaa pitää kasassa. Mistään elämän osa-alueesta ei haluaisi juuri nyt tinkiä. Silti priorisointi ja muiden tuki on tärkeää. 

Onneksi pian on viikon talviloma.