Vuosi 2013 – Haastavia aikoja

Vuosi 2013 on ollut valehtelematta jollei haastavin, niin ainakin yksi haastavimmista vuosista elämässäni. Haasteita on ollut paljon ja niistä valtaosa on voitettu, mutta pieni osa on vielä keskeneräisiä asioita, jotka toivoisin saavani päätökseen ennen vuodenvaihdetta. Tämä vuosi on koostunut monista ikävistä asioista, jotka yhdessä ovat luoneet piinallisen ajanjakson. Tästä ei voi mennä kuin ylöspäin.

Kevät 2013 

Vuoden alkupuoliskoa varjosti miehen työttömyys, joka aikaan sai talouskriisin kotitaloudessamme. Jatkuvat riidat rahasta ja pelko myös oman työn menettämisestä veivät mehut meistä molemmista. Kroppani oireili ja minut tähystettiin.

Kesä 2013

Päädyin kesäksi liiton tukemaksi, töistä pois potkituksi. Mies tahkosi töitä pitkin Suomea yötä päivää ja viikonloppuisin. Näimme kolme kertaa koko kesän aikana ja se ei voinut olla vaikuttamatta parisuhteeseemme. Molemmat totuimme jossain määrin yksinäisyyteen.

Syksy 2013

Paluu töihin ja helvetilliseen työtilanteeseen. Kiire yhdistettynä surkeisiin henkilökemioihin loi aivan suunnattoman stressin ja henkisen romahduksen. Kroppa ja psyyke olivat kovilla. Miehen kanssa tehtiin pitkiä päiviä töissä, eikä yhteistä vapaa-aikaa juurikaan ollut. Äidillä jälleen rintasyöpäepäily.

Talvi 2013

Voimattomuus ja sairastelu alkoivat painaa talvella. Miehen masentuminen ja parisuhteen kriisiytyminen, eroamisen uhka leijui ilmassa. 

Aika syvissä vesissä on siis kahlattu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämässä olisi ollut myös paljon hyvää. Ehkäpä kerron niistä asioista seuraavassa postauksessa.