Miten kukaan nainen voi olla kutsumatta itseään feministiksi.

Feminismi, se on juttu, joka ajaa sukupuolten tasa-arvoa, naisnäkökulmasta. Kuulostaa perushyvältä ajatukselta, vähän niinkuin rauhaa ja rakkautta, kaikilla on hyvä mieli. Kaikille tulee lisää, keneltäkään ei oteta mitään pois? Näin minunkin mielestäni. Olen feministi.

Tiedän kuitenkin aika monta henkilöä, ja naista, fiksua sellaista, jotka alleviivaavat ääneen ja erityisesti, etteivät ole feministejä. Miksihän näin? Usein varsinkin ns. oikeiden-kunnon-feministien asenne tähän on vähän säälivä ja mahtipontinen ”Raukat, ette vaan ymmärrä.” tai uhkailevan pätevä ”Kyllä sitten tyttöä itkettää, kun miehet ottavat sinulta äänioikeuden pois.”. Että vähän niinkuin siellä sivussa myönnetään, että noh, mehän ollaan hei naisia, eihän me osata ajatella järkiperusteisesti, kun ollaan niin tunneihmisiä ja sillain. Varmaan on vaan kateellinen, kun kritisoi.

Minusta tämän päivän kotosuomalaisen feministiliikkeen suurin saavutus on se, että se on saanut jopa useat naiset pitämään tasa-arvon ajamista typeränä temppuiluna ja ämmien yksinhuuteluna. Se on minusta jo aika paljon saavutettu. Ei hyvin, mutta paljon.

Voisiko olla, että naisilla, jotka dissaavat feminismiä on myös toisinaan pointtinsa erimielisyyteensä? Ehkä he eivät välttämättä edes ole eri mieltä perusasiasta, mutta toteutustavasta? Että sivustahuutelun sijaan täällä läntisessä sivistyneessä nykymaailmassa, jossa tasa-arvo toteutuu pääosin melko hyvin, voisi ollakin aika ryhtyä rakentavaksi, eikä kokoajan yksisilmäisesti toitottaa barrikadeille noususta ja kapinasta? Että olisi aika meidän naisten ihan itse ottaa omasta tulevaisuudesta ja tasa-arvoasioista henkilökohtaista vastuuta ja miettiä, mitä konkreettista voisi huutelun sijaan tehdä, nyt kun se oikeuskelpoisuus on kerran ajat sitten saavutettu? Pyytääkö palkankorotus, vaihtaako alaa, vai antaako vaikka miehen jäädä kotiin hoitamaan lasta ja etsiä itse se hyväpalkkainen työ?

Arkipäivän feminismi ei ole sitä, että laitetaan feisbuukissa lista naisten tekemistä näppäristä keksinnöistä. Ei sitä, että tartutaan lillukanvarsiin ja korvataan talonmies talonhenkilöllä. Tai käydään kerta toisensa jälkeen tv:n Kokkisodan ääressä keskustelua siitä, miksi kaikki hyvät kokit ovat miehiä (ja päädytään siihen, että kaikki kuuluisat kokit ovat miehiä). Tai ylipäätään mitään, minkä tehtävänä on todistella muille, että kylläpä naiset ovat yhtähyviä kuin miehet, kato vaikka. Se on sitä, että kaataa myös ne omat päänsisäiset sukupuolirajoitteet ja käyttää yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia olla aidosti tasa-arvoinen.