Maailma on erilainen kissanomistajan silmin
- Yllättävän useassa elokuvassa on yleensä ennemmin tai myöhemmin varsin todentuntuinen jättimäinen kissa. Sama koskee lähes kaikkia teeveesarjoja. Ja lattialla luettuja lehtiä, tarkemmin ajatellen.
- Sen lisäksi, että toivomme karvaneuleiden ja -liivien muodissapysymistä, toivoisin myös karvahousujen, ja etenkin mustien karvasukkahousujen trendiytymistä.
- On ihan luonnollista tarkistaa kengät jättimäisten karvapallojen, leikkihiirten tai tarkemmin spesifioimattomien kissaneritteiden varalta ennen jalkaanlaittamista. Vähänkö pärjäisin tämän ansioista aavikkoskorpionien kanssa.
- Ihmiset, joiden on hankala sanoa (kirkuhuutaa) ”Ei”, tuntuvat epärealistisilta mielikuvitushahmoilta
- Kengät jakaantuvat neljään eritasoiseen kuntoluokitukseen: ”säilytän aina laatikossa ylähyllyllä”, ”pikkunaarmu”, ”oho, noh, pidän niitä iltaisin ja auringonpimennyksen aikana” ja ”saatana, nyt kyllä teen tuosta karvakasasta hatun”.
- Yksinsyöminen, mitä se on? Tosin ruokaa toisinaan joutuu syömään varsin akrobaattisin ottein, jos yllättävänkin notkeasti venyvä kissaeläin on siitä kiinnostunut. Ja ainahan se on. Ellei kyseessä ole kissanruoka, jota voidaan ripotella ympäri kotoa.
- Vanha kunnon huuda-ja-juokse -leikki ilmeisesti paranee vanhetessaan kuten viini. Hyppää-naamalle-ja-huuda -leikki tulee vahvana kakkosena.
- Ketteriksi ja sulaviksi eläimiksi kissat tippuvat paikoista yllättävän kuuluvasti.
- Se mihin olet menossa/istumassa/asettamassa jotain todella painavaa, siinä on kissa. Eikä se liiku.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.