Annetaan: alitajunta.

En suuremmin usko unien salaiseen merkitykseen tai muuhun yliluonnollisvibaiseen tulkitsemiseen, mutta tällä viikolla alitajuntani on tarjoillut niin sanotusti varsin jäätävää settiä nukkuessani.

Maanantaina osasin lentää. En tosin yli puiden latvojen tai pilvien keskellä vapauden huumassa. Minäpä lensin polvenkorkeudella. Työmatkani.

Keskiviikkona olinkin sitten Arto Länsmanin baseball-takki (joo, en minäkään todellakaan tiedä onko Artolla sellainen). Huusin sisäänpäin, koska ulospäin en vaatekappaleena pystynyt. Ahdistus vaivasi vielä monta tuntia heräämisen jälkeen.

Eilen minulla oli ruma ruttunaamainen ja aknesta kärsivä miniapina, joka istui olkapäälläni ja kärsi ripulista.

Hei aivot, voisitteko nukkuessani suunnitella maailmanvalloitusta ja suurrikoksia, tai jotain muuta normaalia ja/tai rahakasta, kiitos.