Eli vähän niinkuin tribuuttina Rimpsan juttusarjalle. Tänään käytiin työporukan kanssa museossa, sain tämän vintage-henkisen kortin:   Oikeasti, multa loppuu lainausmerkit kesken. ”marjaisia”. ”onkivehkeensä”. En kestä.

Kuvittelenko, vai onko nyt menossa maailman pisin, ärsyttävin, hitaimmin kuluva ja kaikin tavoin ameebamaisin työviikko? No en kuvittele. Se on varmana sen ylimääräisen tunnin syy.

suklaa suklaa täytesuklaa

– Uu, konvehteja! Suklaata! Parhautta! Mullemullemulle! – Jaa nougatia. Hö. – Urgh, tämä on ainakin ihan karsea. En tasan syö kokonaan. – Yöh, tämäkin. – Glöö. Tämä menee kyllä takaisin laatikkoon. – No tämä oli sentään aika hyvä. Ainakin verrattuna noihin muihin. – Karsea olo.   Korjaus: ihan kuin jouluna.

Tyypeille, jotka voivat pitää tällaista karvatakkia näyttämättä albiino-Chewbaccalta Tyypeille, jotka uskovat facebookissa kiertäviin addresseihin Tyypeille, jotka voivat syödä vain yhden pätkiksen, ja olla sen jälkeen tyytyväisiä itseensä ja elämäänsä Tyypeille, joille ei tule aivan pakottava tarve, kun puhutaan vaikka korvavaloista, kristalliparantamisesta tai enkeleistä keskuudessamme, huutaa ääneen: ”TUO EI OLE SITTEN TOTTA” Tyypeille, jotka jaksavat organisoida […]

Koska se on hemmetin ärsyttävää, mm. näistä syistä: Heti kun yrität viikkailla tavaroita esille, tulee jostain joku supermummo kysymättä mylläämään kaikki pöydälläsi olevat vaatteet. Ookoo, ymmärrän, että ne tekonahkaleggingsit, joissa on paljettilohikäärmekuvio persuksissa (epämääräinen gootihko menneisyys, voi kyllä!) huutavat nimeäsi (Marjatta), mutta voisitko edes odottaa, että minä ehdin pois välistä Tyyppi, jolla on ollut jäävuorellinen […]

(Anteeksi, se on perjantai.)

Trendi haastoi tekemään krapulapäivästä luksusta. Vaikka nykyään olenkin enemmän sitä pulloonsylkevää sorttia, olen pohjimmiltani kuitenkin sitä koulukuntaa, jonka mielestä kunnon nousuhumala on hieno tunne, ja siitä seuraava pikkuisen pistävä darra kaikessa katarttisuudessan varsin kaunis asia. Ja olen sitä mieltä, että ihmisen on hyvä kokea se jyskyttävän tykyttävä, vihreänä kupliva superkrapulakin. Ihan vain, että on jotain […]

Rakennusmestari, joka sen jälkeen kun hänelle on kerrottu, että kylppärissä on katossa pisinkuultoiset listat, ja että ottaisimme kovin mielellään valkoiset, kun olisivat sitten samaa sävyä kylppärin katon kanssa ja kaikkea, alkaa huutaa, että listat on pisinkuultoiset, koska valkoinen maali varisee kylpyhuoneessa. Umm… Sen lisäksi, että tämän ei varsinaisesti pitäisi olla mun ongelma, sillä samalla maalilla […]

Asioita, jotka tänään ottivat päästä: tällä hetkellä ei juuri mikään (outo tyhjyys ja keveys valtaa mieleni, aurinko paistaa kirkkaammin, kukat, esim. pionit, kukkivat kauniimm–aahaha, not.) Mutta! Mulla on pätevä syy! Olen löytänyt maailman kauneimman äänen. Ehei, se ei ole sielunkumppanin rakkaudentunnustus, meriaallokko auringonnousun aikaan tai viattoman vastasyntyneen ensirääkäisy. Se on kuulkaa tämä: Voisin kuunnella tuota […]