Pääsiäismunalla on puolensa

Pääsiäismunalla on puolensa

Jotka muistaa, kun hommaakin pääsiäismunien sijasta vain ihan vähän pääsiäisjäätelöä. Vähänkö jään nyt paitsi kaikesta munajohdannaisesta kivasta. Kuten: Ei huonoja munavitsejä. Tai siis toki voin niitä kertoa, mutta niille ei ole luontaista aasinsiltaa, vaan se pitää itse keksiä. Ihan itse. Ei paskoja ylläreitä, joiden avulla voi pitkästyttää kanssaihmisiä tuskallisen yksityiskohtaisilla kertomuksilla siitä, kuinka traumatisoitunut onkaan […]

ite puin

Pullukka, puikula ja minä

Uusi lupaavasti sosiaalipornoisalta kuulostava laihdutus-tositeevee, pakkohan se oli katsoa. Ja erityisesti ääneen arvostella. Plussaa: +käsittämätön sponsori: ”Ota tämä pilleri. Siinä on kromia, se auttaa laihdutusta.”. Kiitos kattavista ja kiistattomista perusteista. Saisinko lisäksi vähän taikapapuja? +käsittämättömät ihmiset: ”Hei, osallistun tähän laihdutusohjelmaan. Minulle tulee yllätyksenä, etten voi syödä laihdutuskuurin aikana suklaata.”. Sekä mies, joka lähtee kauppaan ja […]

Idolini Homer Simpson

Idolini Homer Simpson

Sitaatit, nuo toisten, mielellään kuuluisien, ihmisten sanomat elämänviisaudet. Ihmiset pitävät niistä, ne saavat ajattelemaan. Minäkin pidän sitaateista. En tosin suuremmin välitä oikeiden kolmiulotteisten ihmisten sanomisten kertaamisesta. Ylivoimaisesti parhaimmat lausahdukset löytyvät mielestäni piirretyiltä hahmoilta. Kuten Eric Cartmanilta tai  I.R. Baboonilta. Ja Homer Simpsonilta. NASA Official: Mr. Simpson, there’s no air in space. Homer: There’s an Air […]

Nimi pahentaa naista

Nimi pahentaa naista

Koska minulla on Googlen takia edelleen lievähkö nimikriisi, leikittelen ajatuksella uuden nimimerkin keksimisestä, tässä muutamia suosikkejani: Kapteeni Mahtava. Tämän nimen hyvänä puolena on sujuvan soljuvuuden lisäksi se, että se suorastaan vaatii kantajaansa pukeutumaan kiiltävän pinkeään spandex-asuun. Musta Kostaja. Tai ehkä näin kevätvalossa Myyränruskea Kostaja? Pidän erityisesti nimen aidosti pahanenteisestä sävystä. Samalla voisin toteuttaa erään elinikäisen […]

Ihan nörtti jo ihan pienenä

Ihan nörtti jo ihan pienenä

Lapsuudenkodissa käyminen tuo aina mieleen kamalan kasan muistoja pikkuisen Tiitin alkuajoilta. Ja yleensä etenkin sen, miten ihan täsmälleen oma itsensä sitä oli jo ihan tosi pienenä. Esimerkiksi silloin, kun muut lapsoset heittelivät pihalla palloa, auttoivat äitiä kotiaskareissa, tai leikkivät tyttömäisiä meikkileikkejä muovisilla Mattell-irtomeikkipäällään, meikälläpä olikin siinä parhaassa aateekooiässä, eli noin viisivuotiaana, tämmöinen: (Se on peli, […]