Elämäntapamuutoksia, joissa olen onnistunut

Koska olen kaikkien periaatteitteni vastaisesti noudattanut ”vain yksi karkkipäivä viikossa” -perseilyä sääntöä jo useita viikkoja, ja se on luonnollisesti aiheuttanut vain lähinnä sen, että yhtenä päivänä syön tosi tosi paljon karkkia ja kaikkina muina kyrsiinnyn karkinhimoissani täyskestämättömäksi totaalihiileksi, ajattelinkin jatkuvan itsenisyyllistämisen sijaan (jonka aikana ajattelen luonnollisesti, kyllä, pelkästään karkkia) onnitella itseäni niistä muutamista niistä lakoista ja elämäntapamuutoksista, joissa olen onnistunut. Esim:

• Olen ollut maksalaatikkolakossa onnistuneesti melkein vuosikymmenen. Ja, tämä koskee sekä rusinallisia, että rusinattomia laatikoita. Loistavaa luonteenlujuutta, eikä tunnu missään. Se on mahtavaa, mihin mieli pystyy, kun riittävästi haluaa! Luontaisella maksalaatikkovihalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Täten olen myös siis onnistunut lauantaimakkara- ja mikropitsalakoissani.
• Olen lopettanut yksityisautoilun lähes kokonaan (ei kiinnitetä huomota siihen yksityiskohtaan, että en edes omista autoa ja pääsen huomattavasti nopeammin joka paikkaan kävellen). Juuri minä pelastan maailmaa päivä kerrallaan!
• Hissin sijaan kävelen aina ylös portaita kotiini. Toki hissi on sekä hidas, että klaustrofobisen ahdas ja usein rosvosektorin lailla varsin täynnä uteliaita ja pistäväsilmäisiä kyttärimummoja, että kyllä, ihan urheilu- ja terveyssyistä tämä valinta.
• En syö silliä eettisistä syistä, mutta yritän olla julistamatta tätä vakaumustani muille (MITEN TE VOITTE, GADDÄMMIT! MITEN TE VOITTE!). Aika hassuna sattumana, se on myös niljakasta ja pahaa.
• Olen alkanut käydä juoksemassa raittiissa ulkoilmassa, luonnon helmassa, miten terveellistä ja kehittävää! Se nyt vain sattuu onnekkaasti, että ilmastoiduilla ja halogenivalaistulla city-salillani ei ole yhtään minkäännäköistä kivaa jumppaa juuri sinä juoksulenkkipäivänä.

Olenpas minä kerrassaan hyvä ja pystyvä ihminen. Taidan ottaa palkinnoksi vähän karkk… perkele.

(kuva)