Joulunajan mielensäpahoituskalenteri, 7. luukku
Joulupiparit
Pullakin on jouluisin ihan rikki ja pilalla. Here’s why:
- Kaikki ne lukemattomat pipari-wink-wink-geddit-GEDDIT-läpät, jotka eivät ikinä lopu tai edes uudistu
- Ne ovat parempia taikinana, ja oikeastaan paljon pienemmällä vaivalla voi vain suosiolla syödä suklaata. Jos on pakko leipoa, teen kakun.
- Sen lisäksi, että ne eivät maistu kovin hyvältä, ne säilyvät äärettömän kauan ja ovat siis ilmeistä vierastarjottavaa vielä pitkään loppiaisenkin jälkeen. Tämän vuoksi en kyläile ennen pääsiäistä
- Jos sitten erehtyy semmoisen (kohteliaisuudesta) syömään, yliuunitettu kuivakka piparinperkele murenee, ja teräviä murusia löytyy lattialta, vaatteista ja huonekaluista vielä kevätsiivouksenkin aikaan. Koska ne ovat ärsyttäviä, siis, ei siksi, että siivoaisin vain keväisin.
- Pipareita ei sokerikuorruteta ikinä millään sivistyneellä huumorilla, kuten tosi pienillä sukupuolielimillä tai pilaviiksillä. Aina ne kuusenkoristeet ja silmät.
- Vuohi piparimuottina. Miksi? MIKSI?
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.