Miksi ei ikinä pitäisi myydä vaatteita kirppiksellä

Koska se on hemmetin ärsyttävää, mm. näistä syistä:

• Heti kun yrität viikkailla tavaroita esille, tulee jostain joku supermummo kysymättä mylläämään kaikki pöydälläsi olevat vaatteet. Ookoo, ymmärrän, että ne tekonahkaleggingsit, joissa on paljettilohikäärmekuvio persuksissa (epämääräinen gootihko menneisyys, voi kyllä!) huutavat nimeäsi (Marjatta), mutta voisitko edes odottaa, että minä ehdin pois välistä
• Tyyppi, jolla on ollut jäävuorellinen deodoranttia ja runsaammalla lastalla levitettyä meikkivoidetta ilmeisesti koko kehossa, on käynyt sovittelemassa kaikkia mustia vaatteita.
• Sama tyyppi on ilmeisesti etsinyt 3 kokoa liian pientä tavoitemekkoa
• Se, joka nyysii kaikki hyvät henkarini pöydästä.
• Sovittamassa on käynyt myös tyyppi, jolle vetoketjut vaativat vielä harjoitusta. Hän on harjoitellut koko pöydän verran. Vihje: sitä kangasta ei kuulu vetää sinne ketjun väliin.
• Jos pöydällä on vaaleita vaatteita, niitä on luultu kengänpohjanpuhdistajiksi. Terveisiä sinulle, koon 41 Hai-saapas.
• Ilmeisesti kirppiksellä käy myös paljon yksijalkaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat vain toisen myytävän kengän.
• Viereisessä pöydässä olevat vaatteet ja tavarat ovat näemmä todella painavia, koska niitä ei jakseta kantaa perille asti, vaan jätetään minun pöytääni.

Lisäksi: joku raukka myi viereisessä pöydässä uusia, avaamattomia kynsilakkoja. Äiti ja teini-ikäinen tytär tulivat siihen sitten muina kierrättäjinä avaamaan ja testailemaan lakkoja. PPPPaheksun. Onhan se tietty kamalaa, jos 50 sentin lakka olisi jotenkin väärällä tavalla glitteristä.

(Ja sinä siellä, joka meinaat tulla kommentoimaan ”anna vaatteet ilmaiseksi vaatekeräykseen, nillisnillis”, ymmärrä oma parhaasi, ja älä.)