No niin, maailmankaikkeus.

Ensin veit mun sunnuntaista tunnin, sitten sadoit ihan helkkaristi lunta maahan, puihin ja kävelytielle. Ja ihan niinkuin se ei olisi ollut kokolailla tarpeeksi, vihoviimeisenä niittinä laitoit mun maiharin vuotamaan. Just siinä ihan selkeästi koiranpisisimmän vesiloskalammikon kohdalla. Kohta varmaan kahvi loppuu.

Kostoksi laitan verhot kiinni, luonnottomimmat halogeenivalot päälle ja pysyn loppupäivän sisällä kesämekko päällä.

Ennemminkin maailmankakkeus, jos minulta kysytään, nii.