Tiedättekö sen tunteen: on niitä ihan kevään ensimmäisiä aurinkoisia päiviä, kun aurinko oikeasti lämmittää ja jätskikioski on auki. Jonotat useamman tuskaisen minuutin ja päästessäsi luukulle (ja takana olevien jonottajien hiillostaessa ajatuksillaan valitsemaan) valitset kiireessäsi VÄÄRÄN JÄÄTELÖN. Ei hätää, tässä selkeä kolmen kohdan pikaohje sen oikean jäätelömaun valintaan.

• Enemmän on enemmän. Tämä pätee ainakin sattumien määrään jäätelössä, jos niissä on säästelty, säästele sinäkin, toiseen makuun. Jos et osaa valita, ota kaksi palloa. Isoja.
• Varo mummoja ja muita vanhuksia. Onko joku maku sellainen, jota (iso)vanhempasi muistelevat kyynelsilmäisellä kaiholla? Varo vaaraa ja jätä välistä. Menneen ajan maut eivät vastaa nykyajan monitasoisia standardeja, ja ovat todennäköisesti vain köyhäillen maustettua vaniljajäätelöä ajalta, jolloin veistely oli hyväksi katsottu ajanviete. Syytän sinua, tiikerijäätelö. Vai sanoisinko, tiikeripettymys. Ja nougat. Sinä kanssa.
• Kevytjäätelö on painava pettymys. Kamoon, olet jätskillä, elä hieman (tai syö pakastevihanneksia). Huono omatunto siitä kevytjätskistäkin tulee, vain vielä enemmän ja syystä, koska se pentele vielä maistuukin vetelältä hileiseltä pahalta. Sano siis ei turhille kaloreille, ja kyllä herkullisille.

Hyvästi pettymys, tervetuloa jätskikesä!