Bloggaamisen etuina on se, että oma (myönnettäköön, valtava) henkinen kehitys on ikuisesti dokumentoituna tietoverkon uumenissa. Tässäpä malliksi muutama pala menneitä vuosikertoja lokakuun alkujen blogijutuista, ja etteköhän kohta ole kaikki kanssani samaa mieltä siitä, että pitkälle on tässä tultu.

Vuonna 2008 nauroin alhaisesti epämääräisille googlehiteille, so not me ja sofistikoitunut huumorini vuonna 2011. Seuraavana päivänä muuten koin jostain syystä tarpeelliseksi pitää vaaleanpunaisia sukkahousuja täysin ilman itseironiaa. Jostain sentään olen kasvanut oikeasti yli.

Vuonna 2009 taas kritisoin asiallisesti teeveeohjelmaa. Todellakin olen päässyt tuosta lyhytkatseisesta pinnallisuudesta harppauksia eteenpäin. Nykyään lyttään vähintään kolme ohjelmaa kerralla. Seuraavana päivänä Risto of iivil häiritsi ammattimaista itsekuvaamistani, kohteena toki järjettömän edelläkävijämäinen ja kiinnostava päivän asuni. Mulla muuten on edelleen käytössä sekä kengät, takki että mekko. Myssyn myin kuukausi sitten kirppiksellä.

Vuonna 2010 olin todennäköisesti jossain baarissa, enkä postannut.

Nih. Kehitys kehittyy ja etenkin minä. Ja jos joku väittää muuta, se on ite.