Hei, tiedättekö, mikä on kivaa?

No se, kun koti-intternetti on kaksijapuoli hemmetin pitkää päivää rikkipoikkioff. Ei kun hetkinen, totaaliarsestahan se onkin. Haluatteko kuulla miksi (retorinen kysymys huom.)?

  • Teeveeohjelmia joutui selaamaan jostain telkkarin omasta ohjelmaoppaasta. Kaukosäätimellä. Jostain syystä se näyttää kaikki ohjelmatiedot ruotsiksi, enkä ole viitsinyt sitä korjata (KOSKA, HEI, MINULLA ON INTERNET). Ja jos joku luulee, että korjasin sen nyt, se joku on todella väärässä. Mutta lapsellisesti whinetin toki kahta (kolmea) kovempaa, joka onkin ehkä parempi.
  • Uutisia piti katsoa telkkarista, siihen aikaan kun niitä haluttiin sieltä esittää. Ja tiedättekö, se ei yleensä ollut yhtään silloin, kun minä halusin niitä katsoa.
  • En pystynyt mistään katsomaan jonkun julkkiksen ”seksikkäät kuvat nyt!”?
  • Feisbuukkia piti käyttää jollain iPhonen mininäytöllä. Tajuatteko kuinka pieni se näyttö on ja kuinka hidas joku motherfuckin’ matkapuhelinverkko voi oikein olla? No todella pieni ja todella hidas.
  • Jouduin keskustelemaan Soneran asiakaspalvelurobotin kanssa. Pitkään. Se tietää nyt, missä asun. Enkä sitäpaitsi ole vieläkään päässyt yli siitä häpeän tunteesta, kun tajusin sanoneeni robotille puhelun päätteeksi ”Heihei”. Noh, ehkä Skynet kostaa minulle viimeiseksi, koska olen kohtelias.

Nii-in, että älkää tulko mulle keskitysleiritarinoitanne hokemaan, minä tiedän, mitä on todellinen kärsimys ja tuska. Se on rikkinäinen internet, se.

Suhteet Oma elämä Mieli

Oikeasti hyviä puolia syksyssä.

Unohdetaan nyt ne kirpeät syyskelit, pimenevät lämpimät illat ja muut tarunhohtoiset kuvitelmat, koska oikeasti tänäkin syksynä vain sataa joka ikinen päivä. Suunta vain muuttuu riippuen siitä, mistäpäin kulloinkin myrskytuulee. Nyt puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Näin ollen hyviä puolia syksyssä ovat:

  • Kesähitit, grillimaisterit ja huvipuistomainosten renkutukset, all gone!
  • Penkeillä nukkuvat pelottavat pultsarit menevät takaisin veneen alle tms. luolaan.
  • No more päinpersettä hoilaavat katusoittajat!
  • Ei ihmisiä ilman paitaa keskellä kaupunkia (missä on tosielämän photoshop, missä!).
  • Ei enää pettymykseltä maistuvia uutuusjätskejä (cola-puffet, wtf?), vaan paluu tuttuihin parhauksiin, kuten ainoaan oikeaan lakujätskiin.
  • Missään ei lue ilmaisuja, kuten ”superhelle”, ”hellevau” tai muuta todella vammaista, eikä etenkään missään esitellä kenenkään ”superjulkkiksen” silminhavaitsematonta kesäkuntoa (tai sen puutetta) eikä kehoteta katsomaan ”vietteleviä neiti kesäheinä” -kuvia, jotka ovat anything but.
  • Ei enää ei-ketään-shokeeraavia ”uutisia” siitä, että oho, bissessä on alkoholia, jäätelössä kaloreita tai makkarassa todellakin rasvaa.

Ja lisäksi:

  • Puolihallitsemattoman tarveharkintaiset kenkäostokset: voi kyllä, tarvitsen uudet mummokävelykengät! voi kyllä, tarvitsen uudet maiharit!

 

Noniin, ei tunnu enää yhtään niin pahalta.

Suhteet Oma elämä Höpsöä