Ensimmäinen lomaltapaluuviikko on ollut lähes täydellinen! Perfect! Tai siis… Valitin kerroinko jo, että meillä on se putkiremontti? Ai aika helkkarin monesti, eikä enää kiinnosta? No yhy-yhy, valitan lisää. Tällä hetkellä kotihimassa on laatat seinässä (ehe-he, susihuonot laattavitsit, ainoa hyvä puoli putkiremontissa, ja ehkä se, että saa uuden kylppärin). Se mitä kotihimassa ei tällä hetkellä taas ole, on minkäänlainen alkeellinen asumiskelpoisuus. Joten kamat on pakattu ja evakoiduttu, mahdollisimman edukkaaseen huoneistohotelliyksiöön seuraavaksi muutamaksi viikoksi. Mutta ei hätää! Aina valoisana ihmisenä löydän tästäkin iloittavaa päivittäin. Esim:

• Toimiva vessa omassa huoneessa.
• Kun laittaa verhot kiinni, voi entisen Omppuhotellin sijaan kuvitella olevansa ruotsinlaivaristeilyllä. Tosin kukaan ei myy tax free -karkkeja eikä missään ole all-you-can-eat-katkarapu-ja-jälkiruoka-buffettia.
• Voi kokea päivittäin ylemmyttää tietoteknisillä taidoillaan, kun neuvoo elektronisen lukon toimintaa ehkä hieeeeeman humalaisille kanssa-asukkaille ja ihmisille, jotka ilmeisesti tulevat maista, joissa ei ole sähköä.
• Voi muistella opiskeluaikojaan ja eloa ja oloa siinä kymäisessä yksiössä. Paitsi ettei nyt voi olla 4/7 päivää viikosta humalassa ja muina päivinä nukkua pitkään darrassa.
• Tämän pätkän jälkeen ei varmaan tee mieli käydä Tampereen ravintoloissa syömässä, kun nyt ei ruuanlaittomahdollisuuden puuttumisen takia (pl. esihistoriallinen mikro, uujea) ole oman ruuan tekemisen mahdollisuutta ja siis pakko syödä ulkona. Tästä tietenkin seuraa superkunto, ja fitness-vatsalihakset.
• Koska kaikki vaatteeni täällä mahtuvat matkalaukkuun vähän niinkuin pakosta (ei tilaa), minulla on kerrankin ns. capsule wardrobe.
• Täältä pääsee joskus pois