Small talkia ruokaostosten lomassa.

”Onks sulla shortsit? Hhhahhhaaaah, oli ihan pakko tulla nauramaan. En oo varmaan ensimmäinen, joka on nauranut. HHHAAAAAH.”

Kiitos, tuntematon setä ruokakaupassa. Itseasiassa olit ensimmäinen (sittenhän se ei luonnollisesti enää haittaa, jos ei ole se ensimmäinen. Vähän niinkuin heittäisi vasta sen toisen kiven. Käytännössä katsoen harmitonta.). Mielestäni ihmiset voisivat olla kokolailla enemmän vaan ihan hemmetin hiljaa.

Ja sunkin housut oli aika rumat. Nih.