Tiedän mitä tein viime lauantaina.

Näin viikonlopun välittömässä läheisyydessä on varmasti edes jossain määrin loogista (Onhan? Onhan?) muistella viime lauantain tapahtumia. No kun mulla on kerrankin jostain kuvia. Ja olen sitäpaitsi vielä ihan itse niitä teille taidokkaasti himmentänyt. Katsokaa nyt, kuinka tositosi artsuja niistä tuli. Olen blogeista oppinut, että taiteellisuus lähtee värien vähyydestä. Persoonallisuus on taas suoraan verrannollinen rakeisuuteen.

Se tunnelmallinen jotain-tyyppejä-jotka-on-niinku-baarissa-kuva.

Ohjelmassa oli siis tärkeyshenkilön ja bändikavereidensa hengentuotoksen julkkaripippalot, luonnollisesti paikallisessa hevibaarissa.





Kerrankin paikalla oli joku todistettavasti minua isopäisempi.



Toiset nauttivat musiikista enemmän kuin toiset.



Oikeanlaisen ja tilanteeseen sopivan itseilmaisun tärkeyttä ei voi riittävästi korostaa.



Juma! Peili katossa! Mitähän seuraavaksi keksitään?



Se perinteinen ja etten sanoisi pakollinen kuvaan-itseäni-baarivessan-peilistä-otos (mulla ei ole vessapaperia, kylläkään. Meillä maalla on vissiin köyhempää.). Tai siis en baarin vessan (koska sehän nyt olisi vaan fucking weird), vaan baarin vessan edustan.



Ja niinkuin aina good times & fun was had by all. Aina seuraavan aamun sipsiaamiaisen saattelemaan onnelliseen loppuun saakka.