Vaihtoehtoisia tapoja kostaa lapsuusajan kiusaajille

Melkein kaikilta löytyy lapsuudesta joku arkkivihollinen, joka sai pienen ihmisen elämisen halutessaan ajoittain varsin kurjaksi. Esim. se naapurin tyttö, joka ekalla luokalla väitti, ettet ole oikea Dingo-fani, koska et tiennyt kaikkien bändin jäsenten äitien toisia nimiä. Se, joka sanoi, ettet koskaan voisi olla osa jengiä, koska sinulla ei ollut Ragazzi-merkkisiä kivipestyjä farkkuja (ne oli lumipestyt). Se, joka sanoi, että uusi pinkki penaalisi on ihan tyhmä (itse oli) ja että sen isi on vahvempi kuin sun (eipä).

Tiedän, tiedän, ensimmäinen mieleentuleva ratkaisuhan on julkaista tyypin ja hänelle itse keksimäsi perheen nimissä blogikirjoituksia, addresseja ja muistokirjoituksia, joissa hän pyytää sinulta verevästi anteeksi samalla, kun repostelet hänen lapselleen keksimälläsi tragedialla ihan täysillä intternetissä, sekä kirjoittaa koko hommasta kirja, väittäen koko hommaa kautta rantain todeksi*. Mulle tuli ihan sama ekana mieleen. Mutta mitä jos tänään kokeiltaisiin vähän toisenlaisia, edes vähän enemmän aikuismaisia keinoja päästä tasoihin.

• Ilmoita kiusaajasi puoliso ”Rakas, sinusta on tullut pullukka” -tositeeveeohjelmaan. Parisuhdekriisi, vuosien epäluulo ja loppumattomat syytökset ovat taattuja: ”Jaska, mulle soitettiin jostain laihdutusohjelma, ne sanoi, että sä oot ilmoittanut mut. Olenko mä sun mielestä… *niisk* pullukka *niisk*?”
• Kehitä erittäin tehokas ulostuslääke, ja nimeä se heidän mukaansa.
• Kehitä erittäin tehoton ulostuslääke, ja nimeä se heidän mukaansa.
• Opettele lentämään pienkonetta, hommaa sellainen savukirjoitusmasiina ja käytä luovuuttasi, usein herjaavin kirosanoin höystettynä, toki.
• Ala esittämään suomiräppiä ja myy ärsyttävän tarttuvilla kaunantäytteisillä riimeilläsi kultaa. Biisiesi musiikkivideoilla kuvaa kiusaajiesi selkeästi tunnistettavia kaksoisolentoja nöyryyttävissä tilanteissa itse paistatellessai ässyydessäsi. Käytä biisiä ulostuslääkkeesi tv-mainosten taustana. Tuplavahinko.
• Yksi sana: Voodoonukke.

Itsehän loppujen lopuksi hautasin pikkuvatipään lempi-Barbien pään syvälle metsään, mutta en tiedä, onko se aikuisiällä enää ihan yhtä toimiva keino. Lisäksi suoritin Noidan käsikirjasta jonkun tehokkaan kirouksen, mutta ikäväkseni tytön hiukset pysyivät päässä ja naama paiseettomana. Tai no, pysyivät murrosikään asti, jolloin kuvioihin astui permanenttiaineensa kanssa turhankin antelias kampaaja sekä akne.

*esimerkki on ehkä fiktiivinen tai ehkä osittain totta, tai ainakin jotain tämän suuntaista on saattanut ehkä joskus tapahtua jollekin jossain, tai sitten ehkä ei, mutta eihän sillä ole väliä, miksi kyselet, ei ole keltään tämä pois, taidat vaan yrittää puolustella kiusaamista, pienten pörröisten eläinten tappamista ja ydinsotaakin, häh? HÄH?