Eldery care

Moikka moi!

Viimeinen harjoittelu Englannissa suoritettu vanhusten osastolla kahden viikon ajan, jossa tein 8 työvuoroa. Täällä osastolla on viisi ryhmähuonetta, jossa on kuusi potilasvuodetta ja neljä yksilöhuonetta eli yhteensä 34 paikkaa. Tämä rakennus missä osasto sijaitsee, niin tämän piti olla väliaikaisrakennus, jonka piti toimia muutaman kuukauden, mutta suuren kysynnän vuoksi tämä rakennus on toiminnassa vieläkin. Hoitajamäärästä hieman eli arkisin vuorossa on vastuuhoitaja, neljä sairaanhoitajaa, neljä hoitajaa, jotka vastaavat perushoidosta ja yksi hoitaja, joka vastaa lähihoitajaa Suomessa. Lääkärit ovat paikalla klo 9-17 arkisin ja osastolla on yleensä 3-4 lääkäriä.

Ensimmäisenä on mainittava osastonhoitaja. Ensimmäisenä aamuna hän otti meidät vastaan ja tuli heti tervetullut olo. Hän rientää aina auttamaan osaston töissä pyytämättä. Aina hän tuli kyselemään harjoittelupäivän aikana mitä kuuluu ja tuli jutustelemaan muutenkin kaikesta. Muutenkin osaston henkilökunta oli tosi mahtava.

Minulla ei varsinaisesti ollut tiettyä ohjaajaa osastolla, mutta pääosin olin kolmen intialaistaustaisen hoitajan kanssa ja heidän kanssaan tuli keskustelua myös millaista sairaanhoitajan työ on Intiassa. Hygieniataso on huomattava Intiaa verraten Englantiin ja heillä on vähemmän välineistöä käytössä. Englannissa on yleisesti ottaen paljon Intiasta lähtöisin olevia hoitajia sekä lääkäreitä. Hoitajia käydään rekrytoimassa Intiasta. Hakuprosessi on haastava ja hakijoita on todella paljon, hakijat haastatellaan ja heillä on matematiikan koe, joiden perusteella valitaan parhaimmat. Hoitajat opettelevat englannin kielen työn ohessa ja alku on haastavaa, mutta paremman palkkauksen ja työolojen vuoksi he ovat olleet valmiita muuttamaan englantiin.

Asentohoitoon täällä panostettiin enemmän kuin muilla osastoilla. Eli jos potilas istuu nojatuolissa heidän asentoaan vaihdellaan kahden tunnin välein ja jos potilas on vuoteessa asentoaan vaihdetaan neljän tunnin välein. Potilaita siirrettiin lakanojen avulla, joten täällä joudutaan tekemään enemmän töitä asennon vaihtamiseen ja aina yritetään vain nopeasti tehdä siirto, koska liukulakanoita ei juuri ole käytössä.

Osastolla kohtasi muistisairaita ja moni muistisairaista potilaista oli hämillään mitä tapahtuu ja missä ollaan. Ohjaajani ottivat hyvin huomioon heidät ja kertoivat selkeästi mitä ollaan tekemässä ja ottivat kädestä kiinni potilasta, että potilas tuntisi olonsa turvallisemmaksi edes hetken. Lisäksi osastolla on käytössä taulut, jotka ovat potilasvuoteiden päädyn takana seinällä, jossa keskellä lukee ”What matters to me ?”. Siihen voidaan kirjoittaa hieman asioita, mitkä ovat potilaalle tärkeitä. Esimerkiksi juoko hän yleensä kahvia tai teetä, mitä potilas on tehnyt työkseen tai onko hänellä lapsia. Ihan mitä potilas/läheinen haluaa siihen kirjoitettavan, että on helpompi hoitajien löytää puheenaihe potilaan kanssa.

Yleisesti osastolla potilaan asiat hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Ensin hoidetaan se, että potilaan terveydentila on vakaa ja sen jälkeen lähdetään miettimään kotiutusasioita. Käydään läpi sosiaalityöntekijän kanssa, miten potilas pärjää kotona ja osastolla järjestetään mahdolliset tarvittavat palvelut kotiin tai hankitaan hänelle paikka vanhainkodista. Fysioterapeutti kartoittaa potilaan fyysisen kunnon. Sairaalan apteekista haetaan tarvittavat lääkkeet potilaalle sekä farmaseutti kertoo mitä lääkkeitä potilas saa ja käy läpi lääkkeen oton potilaan kanssa. Useimmiten potilaat siirtyvät osastolle kolme ennen kotiutusta, osasto on siis kotiutusosasto.

Potilaiden kuntoisuudesta sairaalassa tuli keskusteltua luokkakaverini kanssa, joka myös oli harjoittelussa samalla osastolla. Mielestämme moni potilaista olisi kotisairaalan turvin tai tehostetussa palveluasumistalossa pärjännyt hyvinkin. Kummalliselta tuntui myös se, että siinä missä meillä taksi vie potilaat kotiin, niin täällä ambulanssi kuljettaa kaikki potilaat kotiin.

Osaston aamu alkaa raportilla, jonka jälkeen sijataan vuoteet ja tehdään aamupesut. Sairaanhoitajat alkavat jakamaan lääkkeitä lääkekärryistä ja lääkkeet jaetaan juuri ennen potilaalle antamista. Lääkkeen jakaminen yleensä kestää ja itselle oli haastavaa lukea lääkelistoja. Lääkäreillä ei ollut yhtenäistä kirjaamistapaa, jonka takia hoitajatkin joutuivat välillä useampaan kertaan varmistamaan, että he ovat lukeneet oikein lääkemääräyksen. Aamupala on 8:30-9:00 ja yhdeksän jälkeen alkaa lääkärin kierto. Seuraava lääkkeen jako on klo 12:00 ja 12:30 on lounas. Täällä päivällinen, jota kutsutaan teatimeksi on 17:00. Teetä, kahvia ja keksiä jaetaan lisäksi ruokailujen välissä. Tämän jälkeen jaetaan klo 18:00 lääkkeet. Sitten hoitajat alkavat valmistelemaan raporttia yöhoitajille.

Hygieniahoitaja vierailee osastoilla viikoittain tekemällä yllätysvierailuja ja kartoittaa osaston tilannetta, hän kartoittaa miten hygieniasta huolehtiminen hoituu. Lisäksi hän kyseli hoitajilta kysymyksiä hygieniaan liittyen esimerkiksi, miten hoidetaan potilasta, jolla on norovirus ja miten huolehditaan hygieniasta silloin tai mitä tehdään, jos tapahtuu pistotapaturma eli jos hoitaja pistää itseään neulalla.

Pääsimme yhtenä päivänä mukaan sairaanhoitajapäiville, jossa oli tosi koskettava tarina yhden naisen tiestä sairaanhoitajaksi. Hän on kotoisin Lähi-idästä, jossa vallitsee vahvasti epätasa-arvo ja naiset jäävät yleensä kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. Eikä hän ollut päässyt kouluun. Hän kuitenkin päätti, että hän haluaa sairaanhoitajaksi auttamaan muita. Niin hän kertoi asiasta miehelleen ja hän lähti Englantiin ja sai töitä hoiva-avustajana, mutta silti palo oli kova päästä sairaanhoitajaksi ja haki yliopistoon ja pääsi sisään ja nyt on valmis sairaanhoitaja. Joka päivä hän kertoi tuntevansa suurta ylpeyttä pukea hoitajan puku päälle ja haluaa tehdä aina parhaansa. Tällä tarinalla hän halusi kertoa, että unelmat ovat toteutettavissa, kun tarpeeksi uskoo itseensä.

Eilen tein viimeisen harjoitteluvuoroni ja olo oli haikea. Yksi etappi on taas saavutettu ja mahtava fiilis on ylipäätään jatkaa tästä monta kokemusta rikkaampana eteenpäin. On saanut olla pienen hetken lukuisten potilaiden matkassa mukana ja hienoa on ollut saada suoraan palautetta potilailta hoidosta. Olen myös päässyt tutustumaan hoitohenkilökuntaan, joiden kanssa olemme vertailleet Englannin ja Suomen kulttuuria ja sairaanhoitoa.

Vielä vietän muutamia päiviä kampuksella ja saan hieman hengähtää harjoittelujen jälkeen :D. Ensi viikolla lähdemme reissaamaan Skotlantiin ja sieltä lennetään Irlantiin ja lopuksi Liverpooliin. Kirjoittelen seuraavaan postaukseen reissuistani 🙂

Rakkaudella,

Anna

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *