Surullisia muistoja – toivottavasti sulla on hyvä olla.

Kuuntelin taas vanhoja biisejä jotka kohtasin taas kerran youtubesta.

Tuli mieleen ystäväni jonka tunsin noin 4 vuotta. En tunne häntä enään. Koska hän jäi 3lk lopulla junan alle.

Syytä en itse tiedä, mutta arvelen että hän leikki serkkunsa kanssa sielläpäin.

Haha olin hänen prinsessansa, koska hän suojeli minua kun muut yrittivät kiusata.

Voin sanoa häntä ystäväksi vaikka tunsimmekin vain sen verran.

Hän oli poika joka villitsi ja teki kaikkea pahaa. Jo heti ensimmäisellä luokalla. Aina lähdössä kotiin kun koulussa ei jaksa olla… 🙂

Kuinka pahalta se tuntuikaan kun kuulin.. koulussa..

Olimme luokissamme ja ihmettelin missä hän viipyy kun kello oli jo 10. Uskoin että kuulutus liittyi johonkin tapahtumaan. Ja siihen että robin oli myöhässä.

Kävelimme hyvin mielin saliin istumaan. Kaikki olivat ihmeissään kun salissa oli valkoinen pöytä ja kuva. Istuin niin kaukana kun en nähnyt kuvaa kunnolla.. ajattelin että jokin opettaja on ottanu lopputilin tai vastaavaa. Ihmettelin myös miksi poliisit seisoivat siellä. Olisi varmaan jotenkin liittynyt siihen lopputiliin.

En aluksi ymmärtänyt mitä tapahtui kun toinen poliisi alkoi selittää juttua jota en edes kuullut. Ja ihmettelin yhä missä robin viipyy.

 

Katsoin avustajaamme. Hän itki. Minulle tietysti tuli siitä myös paha mieli. Sitten kuulin.

” Pojat olivat leikkineet juna raiteilla. Kuului junan ääni. He luulivat sen tulevan toiselle puolelle.. Ja nyt hän on menehtynyt” Suunnilleen noin kuulin hänen selittävän..  rupesin itsekkin itkemään.

”Mahdotonta, ei hän ole kuollut..” näin ajattelin viimeiset parikuukautta.

Hänen äitinsä kuitenkin tuli koululla käymässä, hakemassa hänen tavaransa. Teimme hänelle osanotto kirjeemme. Kirjoitin siihen yhden kauniin kohdan Peter Pan elokuvasta. Ja piirsin tähden.

Robin oli se tähti. Ja hän on ylä siellä. Hymyilee minulle.

En kyllä valitettavasti päässyt hautajaisiin.. Ne olivat virossa..Mutta muistan   Robinin hauskana ystävänä jota ei koulu kiinnostanut.

Noin vuosi tapahtuman jälkeen Robinin serkku muutti pihallemme. Ja tuli tietysti luokallemme. Ja olimme kaikki tytöt tietysti iha pihkassa häneen.

Uskon ja tiedän, että robin hymyilee tuolla pilvien päällä enkelinä. Jumalan lähellä…