Nuorta rakkautta

Tein tuossa yksi päivä havainnon nykyistä garderoobiani koskien.

Tarina menee näin: työpöydälläni on kortti Modiglianin maalauksesta, jonka raahasin (kyllä se 30-kilon matkalaukussa painoikin) Pariisin Orangerie-museosta. Tähän Le jeune apprenti –nimiseen heppuun nimittäin rakastuin kertaheitolla, ja nyt olen näköjään joko löytänyt tunteilleni syyn tai saanut ymmärrystä vaatekaappini värivalinnoille.

Luultavasti molemmat hankinnat, sekä vaatteet että kortti, ovat seurausta alkaneesta elämäni rakkaudesta tuollaisiin murrettuihin sävyihin. Ei erota ikinä!

Innostuin nimittäin enemmän värien käyttäjäksi Pariisissa ollessani. Perusharmaiden lisäksi siellä näki upeita ja eri tavalla räiskyviä värejä kuin Suomessa. Olivat kai käyneet siellä Orangeriessa sitten.