Mikä siinä on, että oma paino on niin henkilökohtainen asia?

Niinkuin nyt kukaan ei näkisi, että olen ylipainoinen.

Hämmennyn aina, kun joku kertoo minulle oman painonsa, oli kyseessä sitten timmissä kunnossa oleva henkilö tai painonsa kanssa painiskeleva. Mikä siinä painon kertomisessa sitten on niin erikoista? Painohan on vain numeroita, eikä hyvinvointi ole riippuvainen siitä.

Kuva täältä.

Ehkä meille vain on opetettu, että naiselta ei koskaan saa kysyä painoa ja sitä rataa, sillä kauneusihanne määrittelee naisen höyhenen kevyeksi olennoksi. Tästä syystä useimmat naiset eivät halua paljastaa painoaan. Toisaalta miksi tarvitsisikaan? Nostan kuitenkin hattua kaikille niille, jotka uskaltavat kertoa avoimesti oman painonsa, eivätkä anna sen luokitella itseään.

Kerroin painoani avoimesti muille tai en, on asia kuitenkin niin, että minulla on X kg ylipainoa ja kantamani ylimääräinen painolasti vaikuttaa negatiivisesti terveyteeni. Vaikkei tilanne vaikuttaisi ulospäin niin pahalta, se on kuitenkin sitä minulle. Ainakin henkisesti.

Minulle jostain syystä on hyvin vaikeaa kertoa tämän hetkistä painoa yhtään kenellekään. Ehkä joskus olen valmis kertomaan ihmisille avoimesti painostani, mutta ehkä vasta sitten kun paino on tästä reippaasti tippunut. Ja ehkä sitten, kun olen saanut itsetuntoni kohenemaan muutenkin.

Ujosteletteko te painonne kertomisessa? Jos näin on niin, mistäköhän se johtuu?

Terveisin flunssapotilas täältä sängyn pohjalta.