Kipua ja muita oireita

Nyt on uudelleen ollut paljon esillä mediassa kivut ja kipujen kokeminen.

Esimerkiksi
Suomen kuvalehti: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/potilaat-arvostelevat-kipupoliklinikoita-rajusti-ohjeistettu-siirtamaan-kipu-rusinaan-ja-heittamaan-se-pois/
Iltalehti: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/cf6b0bb8-9521-4f50-82be-1f166372c3a1
Kipukapina (Facebook): https://www.facebook.com/kipukapina/

Nyt aion laittaa oman lusikkani soppaan ja kertoa lyhyesti omasta suhtautumisestani kipuun. En ota kantaa yleisemmin esimerkkeinä luettelemiini linkkeihin, sillä moni muu osaa niitä paljon paremmin argumentoida. Haluan tuoda esille jotain kivun kokemisesta.

Diagnosointi ja hoidon löytäminen kestää

Kun teini-iässä kuukautiseni muuttuivat todella kivuliaiksi, ei edes lääkärissä sanottu muuta kuin että ota särkylääke. Kun kivut pahenivat niin paljon, että kuukautisten aikaan konttasin lattialla pystymättä seisomaan, sain lääkäriltä reseptin vahvempaan kipulääkkeeseen. Kymmenen vuotta ensimmäisestä lääkärikäynnistä kipujen takia gynekologi totesi sanoi mitän olin vuosia jo ajatellut ”endometrioosi”. Nyt etsitään sopivaa hormoni- ja kipulääkeyhdistelmää auttamaan kipuihin, sekä ehkäisemään endometrioosin pahenemista. https://korento.fi/

Migreenin kanssa olin ”onnekas” isäni kärsi pahasta migreenistä nuoruudestaan lähtien. Kunnalliselta ei apua paljoa ole saanut. Mutta onnekseni vanhemmilla on ollut kattava vakuutus ja hyvä taloudellinen tilanne, mikä on antanut mahdollisuuden hakea apua yksityiseltä. Vuosia kohtauksia oli pari kertaa kuukaudessa ja hoidot auttoivat migreeniä pysymään kurissa. Kun nykyisistä lääkkeistä ei löydy apua, muut hoitomuodot eivät enää auta ja sopivia uusi hoitomuotoja ei enää löydy. On ollut edessä elämä kroonisen migreenin kanssa. https://migreeni.org/

Täytyy sanoa, että minun kipuni eivät ole pahimmat mahdolliset kummassakaan sairaudessa. Vaikka täysin sopivia lääkkeitä tai muita hoitoja viemään kipuja pois ei olo löytynyt, on kuitenkin löydetty keinoja lievittää kipuja.

Että tilanteeni on moniin verrattuna hyvä, on kuitenkin vaatinut paljon aikaa, onnea sekä rahaa.

Kipua pitää sietää

Harmillista on, että usein kipua ei silti oteta vakavasti edes hoitohenkilökunnan taholta. Kipujen kokija tuntee usein tulevansa vähätellyksi tilanteensa vakavuuden kanssa. Sietämisellä tunnutaan monesti myös tarkoitettavan sitä, että pitäisi elää kuin ei olisikaan kipuja. Monet ystävyyssuhteet ja myös perhesuhteet voivat joutua koetukselle, kun rohkaisevaksi tarkoitetut sanat sietämisestä ja kivun ylittämisestä vain loukkaavat ja satuttavat kipuilijaa.

Kivun sietäminen, ja kivun kanssa elämään oppiminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa, että kipujen kanssa voi useimmat ihmiset elää. Ei samallalailla kuin ilman, mutta kuitenkin elää merkityksellistä elämää. Usein se voi kuitenkin vaatia apua. Omakohtaisesti olen kokenut, että apua ja opastusta kipujen kanssa elämiseen on hankala saada, eikä sitä ainakaan lääkärissä tarjota. Parhaiten apua on saanut, kun on osannut hakeutua yhdistysten vertaistuelliseen toimintaan! Olen oppinut, että silloinkin kun kipuja on, pystyn itse arvioimaan voinko tehdä jotain. Voin tehdä asioita omalla ja kivun ehdoilla. Sietäminen ei tarkoita, että minun täytyy mennä tekemään kovaa treeniä kipuisena. Sietäminen on, että voin jättää treenin väliin potematta huonommuutta. Voin kokeilla kevyttä lenkkiä, jos olo sen sallii. Sietämistä on, että olen armollinen itselleni, mutta en anna kivun päihittää minua kokonaan.

Kipu pelottaa

Pelkään jatkuvasti kipua. Pelkään, että endokipuun otettu lääke ei riitä. Pelkään, että lääkkeen vaikutus lakkaa paljon aiemmin ennen kuin saan ottaa seuraavan lääkkeen. Pelkään yöllä alkavaa migreenikohtausta, johon en saa otettu lievittävää lääkitystä ajoissa (ensioireiden aikana, ennen kovaa kipua). Pelkään toista viikkoa jatkuvaa migreenikohtausta, jota en saa katkaistua kotona. Pelkään kipukohtauksia julkisilla paikoilla, jännittävissä tilanteissa, töissä, koulussa, vieraiden nähden. Pelkään kipujen kroonistuvan pahemmiksi. Pelkään koko ajan.

Sietäminen on myös tuon pelon sietämistä. En voi vaikuttaa siihen, että auttaako lääke tällä kertaa hieman vai ei ollenkaan. En voi vaikuttaa kestääkö kipu tunnin vai viikon. En voi määrätä missä olen kun kipukohtaus alkaa tai kuka sen näkee. En voi määrätä, että tuolloin kipu ei saa tulla. Mutta voin (yrittää ja opetalla) sietää pelon. Voin pelostakin huolimatta elää, tehdä asioita.

Psykologista apua

Kipu ajoi minut loppuun. Sairastuin panikkihäiriöön ja masennukseen. En saavuttanut kipujen takia niin paljon ja niin nopeasti kuin vaativa mieleni olisi halunnut. En ollut tarpeeksi tehokas ja riittävän kova. En ”sietänyt” kipua. Tuolloin luulin sietämisen vielä tarkoittavan, että pitää olla kuin ei olisi kipua ollenkaan.

Onnekseni olin tuolloin opiskelija. Alle vuodessa pääsin lääkkellisen hoidon lisäksi myös terapiaan. Terapia määrättiin masennuksen hoitoon, mutta olen saanut sieltä suurimman avun kivun hoitoon ja sietämiseen psyykkiseltä kannalta. Opettelen masennuksen lisäksi nyt elämään kipujen kanssa. Näen elämässä pitkästä aikaa toivoa, ja mahdollisuuksia. Kipu voi rajoittaa ja hidastaa. Se ehkä estää joitain asioita, mutta ei kaikkea.

Kipukapina

Silti moni jää ilman hoitoa. Hoitokeinoja ei kokeilla kaikkia. Saa vain lääkkeellistä apua. Tai saa kaikkea muuta kuin lääkkeellistä apua. Kuitenkin, hoito jää riittämättömäksi. Kerrotaan, että kipua tulee vain sietää. Ei saa valittaa. Olla hiljaa kivusta ja kärsiä yksinään hampaat irvessä. Ei kuunnella ja vähätellään.Ei uskota.

Itken monesti kun luen ihmisten kertomuksia siitä miten heidän kipuaan ei ole hoidettu, miten sitä on vähätelty tai jätetty kokonaan huomiotta. Itken sitä tuskaa ja epätoivoa, kun kipu valtaa elämän ja ei saa apua.

Toivon, että tulevaisuudessa kivusta kärsiviä kuunnellaan paremmin. Toivon parempia lääkkeitä kipuihin. Toivon parempaa ja ymmärtäväisempää apua, ohjausta ja auttamista.

Mutta ennen kaikkea asennemuutosta!

#migreeni #endometrioosi #kipu #krooninenkipu #kipukapina