Bored and Brilliant! #onkopakkojaksaa

Tällä viikolla olen ollut vähän flunssainen ja viettänyt paljon aikaa kotona (jotenkin onnekkaasti juuri tälle viikolle osui tavallista vähemmän opetusta). Viikon työlistalla oli parin kuorosovituksen työstäminen valmiiksi ja syksyn työkuvioiden suunnittelua. 

Maanantai oli kamala päivä. Istuin kotona pienessä flunssassa ja yritin pakottaa itseäni luovan työn äärelle. En päässyt vauhtiin millään – mikään biisi maailmassa ei inspiroinut aloittamaan sovitusurakkaa ja eteen tuli pelkkiä esteitä. Tein itseni kanssa sopimuksia 20 minuutin työrupeamista, joiden aikana yritin väkisin saada aikaan edes jotain. Kaikki tuntui kuitenkin jotenkin väärältä ja väkinäiseltä ja eksyin jatkuvasti tarkistelemaan sähköposteja ja sometilejä. Kyseenalaistin itseni muusikkona, kuoronjohtajana ja yrittäjänä, ja syyttelin itseäni vetkuttelusta. Illan kuorotreeneissäkään en saanut itsestäni irti sitä energiaa, jota toivoisin itseltäni kuoronjohtajana. Yöllä näin unia epäonnistumisista vähän kaikilla elämänalueilla.

Tiistaina totesin, että tällainen työtapa ei nyt vaan toimi. Nyt ei vaan lähde. Totesin, että aina (ja varsinkaan kipeänä ja väsyneenä) ei ole pakko jaksaa. Luovuus ei herää pakottaen, eikä ilkeydellä itseä kohtaan. Lähdin kävelylle ja kirjastoon lainaamaan nuotteja, join ison kupin kahvia, ihailin syksyä, kiertelin kirpparilla ja ostin ison muhkean neuleen. Ilahduin, kun iltapäivän tapaamiset peruuntuivat ja sain lisää aikaa itselleni.

Kotiin palattuani, kuin itsestään, alkoi löytyä ratkaisuja; löysin täydellisen biisin sovitettavaksi ja ideoita nousi mieleen kovaa vauhtia. Olin loppupäivän aivan liekeissä, pidin illalla yhden laulutunnin ja jäin työhuoneelle työstämään sovitusta iltamyöhään asti. 

Olen kokenut tämän saman monta kertaa aiemminkin – pakottanut itseäni luovuuden äärelle, vaikka pitäisi jo luovan työn ammattilaisena uskoa, ettei luovuus tule pakottaen. Se nousee parhaimmillaan joutilaisuudesta. Kun prosessin on laittanut päässään käyntiin, voi koneella istumisen sijaan olla parempi lähteä kävelylle tai siivota sitä kuuluisaa sukkalaatikkoa. Silloin antaa aivoille tilaa löytää uusia ratkaisuja.

Tämän ilmiön puolesta löytyy nykyään myös tutkimuksia, joten voin jatkossa vetkutella hyvällä omatunnolla. Näiden tutkimusten mukaan pahin vihollinen luovuudelle on puhelin ja some, jotka tarjoavat aivoille liikaa ärsykkeitä. Luovuus nimittäin kukoistaa tutkimustenkin mukaan juuri tylsyyden ja joutilaisuuden keskellä. Katsokaa vaikka tämä loistava pätkä Ted Talkista ja muistakaa se seuraavan kerran, kun #eivaanlähe .