Luurankoja ja barbeja
Kun mä olin pieni oli kaikilla tytöillä Barbie -nukke. Isoina kaikki halus näyttää yhtä kauniilta, kun barbit. Ja pitkään barbin vartalo olikin jonkinlainen ihannemalli. Hoikka, mutta naisellisen muodokas.
Luurankoja…
Muotimaailmassa kaunista vartalomallia on edustanut ”size zero”, eli nolla koko. Tätä ilmiötä perustellaan sillä, että mallien on oltava saman kokoisia ja mahdollisimman muodottomia, jotta suunniteljoiden ei tarvi ottaa vaatteen kantajan mittoja huomioon. Mikä helpotus! Se, että helpotamme yhden ammattiryhmän työtä, on muuttanut naisten kauneuskäsitystä ja käsitystä omasta vartalosta.
Tätä vartalomallia vastaan kyllä noustiin pian ja kovaäänisesti. Naiset ovat kauniita kun näyttävät terveiltä, ei luurangoilta. Terveellisyys nousi isoon rooliin, yhtäkkiä kaikki noudattavat dieettejä ja käyvät viisi kertaa viikossa salilla. Kaikki alkoivat seurata fitness -kisoja.
Niin terve naisen vartalo oli ihanteen lähtökohta, onko tämä sitä? Ei, musta tämä on ihan sama kuin nollakokoiset mallit. Naisilla ei ole enään mitään naisellisia muotoja, paitsi valtavat ilmapallo tissit, tosi naisellista. Rasvaprosentin pitäis lähennellä nollaa ja lihasmassaa pitäis olla kuin miehillä. Syödään ykspuolista ruokavalioa, teollisesti tuotettuja lisäravinteita ja maataan solariumissa, tervettä.
Mun mielestä nainen on kaunis, jos tuntee olonsa terveeksi ja kauniiksi kropassaan. Jäätelöä voi syödä yhtä hyvin kuin proteiinipatukoita. Mun kaverit sanoo mulle että oon liian laiha, ja että mun pitäis kasvattaa massaa. Omasta mielestäni mulla on nyt barbin vartalo ja mä olen siihen tyytyväinen.
