Odottamisen odottamista

Odottaminen.

Kiinnostava suomenkielinen ilmaisu raskaudelle, sillä sitähän se on: odottamista.

Odotetaan plussaa.

Odotetaan verikokeita.

Odotetaan ensimmäistä ultraa.

Odotetaan maagisen 12 viikon rajapyykin ohittamista.

Tuntuu ettei aika millään kulu eteenpäin, vaikka se joka ilta nukkumaan mennessä tuntuu menevän liiankin lujaa. Murulla on alkaneet iltapalelut ja vatsakin on ihan pinkeä iltaa kohden. Juuri niinkuin itsellänikin viime vuonna ne useat kerrat. Eilen kotiin tullessa tekemäni ruoka haisi kuulemma pahalta, mutta se ei välttämättä ole mikään pahoinvointioire vaan kokkailujeni tulos.

Kahden viikon päästä on ultra-aika ja jännitän sitä ihan hirveästi. Pelkään ettei siellä olekaan ketään eikä sykettä kuulu. Pelosta huolimatta yritän silti luottaa ja toivoa, että syke kuuluu kolibrin siipien iskujen mukaan: lujasti ja nopeasti.

Vauvakuvat Facebookissa ei enää ahdista samalla tavalla kuin ennen eikä saa aikaan spontaania ”piilota ystävän postaukset” napin painallusta. En silti saa mitään hepulia lastenvaateosastoa ohittaessani, mutta se on vielä ihan normaalia. Pidän toki lapsista, mutta se lapsiin liittyvä krääsä ahdistaa. Kaikki on vain pinkkiä ja kimallusta tytöille ja robotteja ja monstereita pojille. 

Kerrottiin raskausuutisesta viikonloppuna myös yhdelle läheisimmistä ystävistä ja hän kysyikin onko toivomuksena, että sieltä tulisi se ”jompi kumpi”, johon jokainen tietenkin vastaa ”kunhan on terve”. Silti toivomme molemmat hirveästi poikaa. Olen aina nähnyt unia poikalapsesta ja kiinnostavaa sinänsä, unissani se poikalapsi on aina sama, mutta eri ikäisenä. 

Ensimmäisen kerran näin unta pojasta 2006. Hän oli noin puolivuotias ja makasi sylissäni, kun istuin opiskelija-asuntoni sängyn laidalla. Muistan ajatelleeni, että hän on niin tuttu, mutta meidän aikamme ei ole vielä. Herättyäni ajattelin, että ”nähdään myöhemmin”. Sittemmin se sama poika on näkynyt viisivuotiaana, parivuotiaana taaperona, sekä yksitoista- ja viisitoistavuotiaana. Eri ikäisenä eri aikoina eikä mitenkään kronologisesti vanheten. Edellisestä unesta on nyt jo parisen vuotta.